Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari on tullut kainuulaisille ja pohjois-suomalaisille tutuksi johtajana, joka ei pelkää tuoda mielipiteitään julki. Kysyimme Koukkarilta ajatuksia koronan valtakunnallisesta hoidosta ja miltä koronatulevaisuus Kainuussa näyttää.
Koronaviruksen pelättiin aiheuttavan vanhan väestöpohjan omaavassa ja harvaan asutussa Kainuussa kymmeniä kuolemia. Tautitapaukset ovat kuitenkin jääneet maltillisiksi ja koronaan on menehtynyt vain kaksi ihmistä koko pandemian aikana.
Pandemiajohtaja hämmentyi valtakunnallisista linjauksista
Pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kiittelee paikallisten toimijoiden hyvää yhteistyötä ja valtakunnan tasolla toiminutta yhteispeliä, jossa myös pienemmät kunnat on huomioitu päätöksenteossa ja suojavarusteissa.
Koukkari on kuitenkin seurannut valtakunnallista koronanhoitoa välillä hämmentyneenä, sillä hänen silmiinsä kriisin hoito on näyttäytynyt hyvin vaihtelevalla tasolla. Esimerkiksi erilaiset ohjaukset ovat vaihdelleet.
– Vuosi sitten keväällä olimme koko maassa hiukan hämmennyksissä suojavarusteisiin, testien saatavuuteen ja ohjeistuksiin liittyvien kysymysten kanssa. Tänä keväänä olemme olleet ihmeissään näiden ulkonaliikkumiskieltojen ja exit-strategioiden vaihdellessa, Koukkari sanoo.
Konkreettisena esimerkkinä Koukkari nostaa esiin myös kuluvan kevään rokotekeskustelun. Hänen nähdäkseen aiheeseen tartuttiin auttamattomasti liian myöhään.
– Rokotekeskustelussa alueellinen painottaminen ja vastaavat keskustelut olisi pitänyt käydä jo viime vuoden puolella. Eihän tämä epidemian käyttäytyminen Suomessa ja (koronan) alueellinen epätasainen jakautuminen kenellekään yllätyksenä tullut. On aivan selvä asia, ettei pääkaupunkiseutua ja Kainuuta voi missään tapauksessa verrata toisiinsa.
Katso myös: MTV Uutiset Livessä käsiteltiin alkuviikosta rokotekattavuuden alueellisia eroja. Juttu jatkuu videon jälkeen...
3:19
Politiikka ja asiantuntijuus sekoittunut?
Kainuusta annetaan myös kritiikkiä valtakunnan tasolle politiikan ja asiantuntijuuden sekoittumisesta koronakriisin hoidon aikana.
– Meillä on selkeä asiantuntijanäkemys, jota ylimpänä viranomaisena THL edustaa Suomessa. Erityisesti viime kevään suojainniukkuuden kanssa oli erittäin ongelmallista, kun samaan aikaan oli viranomaisnäkemys rajallisen tutkitun tiedon valossa ja toisaalta ministeriön ohjaus, joka suoranaisesti kannusti toimimaan vastoin voimassa olevaa lakia, Koukkari sanoo.
"Viestintä jättänyt tilaa salaliittoteorioille"
Valtakunnan tasolla viestintä korona-aikana on ollut Koukkarin mielestä synkkää.
– Viestintä on ollut synkkää, epävarmaa ja se on perustellusti jättänyt tilaa niin sanotuille salaliittoteorioille. Kysymys on yksinkertaisesti tarttuvasta taudista, joka on osalle fataali, osalle täysin oireeton, Koukkari sanoo.
Koronatiedottaminen oli valtakunnallisesti aluksi hyvin tiukkaa. Tähän linjaan tehtiin Kainuussa pian muutos.
– Näin jälkikäteen tarkasteltuna sanoisin, ettei tämä (valtakunnallinen) linjaus palvellut kenenkään etua. Se jätti tilaa epäilyille, harhaviesteille ja kerettiläisyydelle. Syksyn tullen tästä oli opittu, että kriisiviestinnässä (huomioidaan) ensin kohderyhmä, sitten päättäjät ja sen jälkeen tieto välittömästi ulos. Jos painomuste ensimmäisessä (sanomalehden) paperissa on kuivaa, kun viimeistä kirjoitetaan, silloin ollaan myöhässä, Koukkari toteaa.
Viestintä on ollut monitulkintaista myös viranomaisten kesken. Koukkarin mukaan sairaanhoitopiirillä on välillä ollut vaikeuksia valita oikea toimintalinja, sillä STM:n ohjauskirjeet ovat olleet Koukkarin mukaan jopa lain vastaisia.
– STM tosiasiallisesti kielsi vierailut hoivakodeissa keväällä 2020. Sittemmin tämä on todettu perustuslain vastaiseksi. Syksyllä 2020 STM tosiasiallisesti määräsi sairaanhoitopiirit noudattamaan tuolloisen hybridistrategian vallitsevaa tilannetta tiukempaa menettelyä. Nämä vain parina esimerkkinä, hän sanoo.
Koukkarin mukaan vierailukiellot ovat poikineet esimerkiksi Kainuussa työtaakkaa kasvattaneita kanteluita ja valituksia.
Laajempi julkinen keskustelu toimintamalleista
Koukkari olisi kaivannut myös laajempaa keskustelua vaihtoehtoisten koronan torjuntamallien käsittelystä julkisuudessa, kuten jos Suomessa olisi ollut löyhemmät tai tiukemmat rajoitukset.
– Mikä on valitun toimintamallin vaikuttavuuskustannukset eli säästetyn elinvuoden hinta, verrattuna toiseen malliin, jossa olisi tiukemmin tai väljemmin operoitu (koronarajoituksia). Ymmärrän, ettei kaikkea voi laskea, mutta tämänkaltainen asiapitoinen kriittinen keskustelu on aika lailla loistanut poissaolollaan, ja loistaa edelleenkin, Koukkari muotoilee.
Koukkari havainnollistaa, että lääketieteessä tunnetaan käsite laatupainotteinen elinvuosi ja sen hinta. Dialyysihoitoa pidetään hänen mukaansa yleensä laatupainotteisen elinvuoden hyväksyttävänä maksimihintana.
– Toisaalta kansakunnalla on kantokykynsä. Näitä asioita tässä keskustelussa ei ole hirveästi esiin nostettu. Se on selvää, että se velka, jota nyt tehdään, on jonkun joskus maksettava. Kysymys kuuluu, onko meillä kykyä kantaa sitä, mitä nyt on päätetty.
"Kesä tulee ja tauti laantuu"
Korona-ajan loppumetreille Koukkari kehottaa malttiin ja uskon valamiseen ihmisille, että tästäkin vitsauksesta selvitään.
– (Valtakunnan tasolla) pitäisi jatkaa sillä tiellä, mitä käydään ja lakata poukkoilemasta. Kesä tulee ja virus väistyy. Kunhan saamme kansalaiset rokotettua laajalti kesän aikana, voimme turvallisin mielin suunnata syksyyn, Koukkari toteaa viitaten poukkoilulla rokotteiden alueelliseen jakamiseen epidemiatilanteen mukaan.
– Toivon malttia ja konsensusta. Viime metreillä häröily ei palvele ketään. Kesä tulee ja tauti laantuu, on aika hieman hengähtää, pandemiapäällikkö päättää.
Katso Koukkarin haastattelu yllä olevalta videolta!