Valtiosyyttäjä Jarmo Hirvosen mukaan epäiltyjen rekisterin merkinnöistä yli 8000 - eli noin 15 prosenttia - on selvästi virheellisiä.
Kaikkiaan epäiltyjen rekisteriin on kirjattu 49962 henkilöä ns. omalla kortilla. Tämän lisäksi siellä ilmeisesti on näiden tapaamia henkilöitä, joiden määrää ei tiedetä.
Poliisihallitus halusi salata epäiltyjen rekisterin selvitystyöstä tehdyn loppuraportin, mutta Helsingin käräjäoikeus katsoi 44-sivuisen raportin kokonaan julkiseksi. Oikeudessa alkoi tänään eprin valvonnan laiminlyöntiin liittyvä oikeudenkäynti.
Poliisihallituksen työryhmä ryhtyi perkaamaan epriä juttuun liittyvän esitutkinnan myötä. Raportti valmistui kaksi viikkoa sitten.
Lue myös
Syyttäjä epäiltyjen rekisteristä: "Valvomattomuus oli totaalista"
13.9.: Kommentti: Toimistosihteeri eläköityi - tavallisia kansalaisia alettiin linkata liivijengeihin
Noin 50000:stä henkilöstä kolme neljäsosaa on merkitty rekisterissä epäillyiksi ja yksi neljäsosa myötävaikuttajaksi.
Väärät merkinnät
Syyttäjä Hirvosen mukaan rekisterissä on tuhansia vääriä merkintöjä. Poliisi löysi itse 1700 virheellistä merkintää ja piti epäselvänä 800 merkintää.
Lisäksi epriin on tehty syyttäjien kyseenalaistamia ns. myötävaikuttajien ensikirjauksia 5779 kappaletta. Perusteet niille jakautuvat seuraavasti. Ilmeistä on, että samalla henkilöllä voi olla useita perusteita:
- 2482 kpl Tapahtumiin osallistuminen (juhlat, hautajaiset)
- 1115 kpl Tapaaminen
- 996 kpl Kannatustuotteet tai logo/tunniste
- 880 kpl Ajoneuvo nähty kerhotilan edessä/läheisyydessä
- 733 kpl Ajoneuvo ollut JR-henkilön/-kerhon käytössä
- 345 kpl Käyminen JR-ryhmän tiloissa
- 137 kpl Pari-/sukulaisuussuhde
Poliisin tulkinnan mukaan esimerkiksi kannatustuotteiden käyttäminen on ollut osoitus järjestäytyneen rikollisryhmän taloudellista tukemista, koska tuotteita monesti ostetaan verkkokaupoista.
Suurin osa näistä on krp:n tekemiä, eikä niitä ole pidetty poliisihallituksen tarkastuksessa virheellisinä.
Ei täydellinen
Hirvonen huomauttaa, että poliisihallituksen raportti ei ole täydellinen. Siinä on kyse vain niin sanotuista ensisyötöistä eli uusina henkilöinä sinne rekisteröidyistä.
Poliisihallituksen raportin ulkopuolelle ovat siis jääneet havainto- ja yhteystyyppiset tapahtumat.
Hirvosen mukaan ongelma syntyy siitä, että rikoksesta epäillyn tietoihin on syötetty tietoja tämän tapaamista henkilöistä ilman, että heistä on tehty omaa ns. korttia.
Lisäksi rekisteriin on saatettu syöttää jonkun rekisteröidyn osalta esimerkiksi puhelinmuistioita. Näitäkään ei ole poliisihallituksen selvityksessä tutkittu.
Selvästi eniten syöttöjä on tehty keskusrikospoliisissa, noin 34000 kappaletta. Sisä-Suomen poliisilla niitä oli 5500 ja Helsingillä 4200. Supo oli syöttänyt epriin yhdeksän tietoa.
Mitä epriin talletetaan?
Epäiltyjen rekisteriin voidaan tallettaa laajat henkilötiedot alkaen nimestä ja päättyen fyysisiin ominaisuuksiin liittyviin tunnistetietoihin. Näiden yhteydessä sinne talletetaan ilmoitus-, havainto- ja yhteystyyppisiä tapahtumatietoja.
Tietoja voidaan tallentaa epäillyistä ja myötävaikuttajista
Tulkintariita
Vaikka syyttäjät pitävät siis yli 8000 merkintää vääränä, niin poliisihallituksen työryhmän selvityksen mukaan selvästi virheellisiä oli vain 1669 eli noin 3,3 prosenttia.
Poliisihallituksessa katsottiin siis suurin osa syyttäjien kyseenalaistamista merkinnöistä perustelluiksi.
Poliisihallituksen toimeksiannosta epri-merkintöjä käytiin läpi eri poliisilaitoksissa. Helsingissä selvästi vääriksi merkinnöiksi todettiin 4 prosenttia, Länsi-Uudenmaan poliisissa 2 prosenttia, keskusrikospoliisissa 0,5 prosenttia.
Itä-Uudenmaan poliisin tekemistä merkinnöistä poistettavaksi esitettiin 37 prosenttia.
Raportin mukaan eprissä on ollut kuolleita henkilöitä, jotka on syytä poistaa. Muut syyt poistoihin ovat olleet epäselvä liitos JR-rikollisuuteen, myötävaikuttajan aseman tulkitseminen liian laveasti. Jotkin liittyivät siihen, että epriin oli kirjattu huumeiden käyttörikoksesta epäiltyjä alaikäisiä.