Hallitus kaatunee viikon kuluttua luottamusäänestyksessä. Pääministerin vaihto tai uudet vaalit eivät todennäköisesti ole ratkaisu, joka toisi politiikkaan kaivattua vakautta.
Suuressa EU:n jäsenmaassa Ranskassa ei ole ollut poliittisesti vakaata enemmistöhallitusta yli vuoteen. Näyttävä muistutus tästä saataneen noin viikon kuluttua, kun parlamentin alahuoneessa, eli kansalliskokouksessa, äänestetään keskustaoikeistolaisen pääministerin Francois Bayroun luottamuksesta – tämän omasta aloitteesta.
Numeroiden valossa tulos näyttää selvältä: vähemmistöhallitus ei voi selvitä, koska käytännössä koko oppositio haluaa kaataa sen. Edes parlamentin suurin ryhmä, laitaoikeiston Kansallinen liittouma, ei aio tällä kertaa pelastaa hallitusta pidättäytymällä äänestämästä sitä vastaan.
Laitaoikeiston kanta saattoi tulla pääministerille yllätyksenä. Nimettömänä pysyvä lähde Bayroun lähipiiristä kertoi uutissivusto Politicolle, että he olisivat olettaneet Kansallisen liittouman haluavan antaa hallituksen tehdä ensin "likaisen työn" budjetin alijäämän pienentämiseksi.
Lue myös: Macron vaati Ranskaa kasvattamaan puolustusbudjettiaan miljardeilla
Bayrou aikoo vielä tavata eri poliittisten puolueiden johtoa maanantaista alkaen mahdollisen sovun löytämiseksi hallituksen esittämien 44 miljardin euron säästöjen toteuttamiseen. Kansallinen liittouma ilmoitti torstaina, että keskustelujen aika on jo ohi.
Pääsiäisvapaa uhattuna
Aiemmin kesällä esitelty säästöohjelma Ranskan velkaantumisen hillitsemiseksi on saanut takajaloilleen opposition lisäksi myös kansalaiset. Pari päivää tulossa olevan luottamusäänestyksen jälkeen 10. syyskuuta Ranskassa on määrä järjestää maanlaajuinen Bloquons tout (Pysäytetään kaikki) -protestitapahtuma.
Vailla selkeää organisaatiota kannatusta keränneen tempauksen on etukäteen arvioitu kehittyvän jopa vuonna 2018 alkaneiden niin kutsuttujen keltaliivien protestien kaltaiseksi liikkeeksi. Nähtäväksi jää, ottaako hallituksen todennäköinen kaatuminen tuulta pois protestoijien purjeista.
Protestisuunnitelmat polkaisi käyntiin Bayroun säästöehdotus, jossa muun muassa jäädytettäisiin eläkkeitä ja sosiaalietuuksia sekä korotettaisiin hiukan kaikkein eniten ansaitsevien veroja.
Bayroun mukaan ranskalaisten pitää yksinkertaisesti tehdä aiempaa enemmän töitä. Erityisen paljon närää on herättänyt ehdotus kahden vapaapäivän – pääsiäismaanantain ja voitonpäivän (8.5.) – muuttaminen tavallisiksi työpäiviksi.
Säästötoimilla tavoitellaan budjettialijäämän painamista viime vuoden lähes kuudesta prosentista bruttokansantuotteesta alle viiteen prosenttiin ensi vuonna. Sekin on enemmän kuin EU:ssa tavoitteeksi asetettu kolmen prosenttia bkt:stä.
Macron ei aio erota
Presidentti Emmanuel Macron on asettunut tukemaan pääministeriään tämän poliittisessa uhkapelissä. Hallituksen kaatuessa Macronille jää kuitenkin käteen kolme huonoa vaihtoehtoa, joista yksi on poissa laskuista ja kahta on kokeiltu jo aiemmin – huonolla menestyksellä.
Macron voi yrittää ratkaista tilannetta nimittämällä Bayroun uudelleen pääministeriksi tai etsimällä tälle seuraajan. Kyseessä olisi jo viides pääministeri alle kahden vuoden sisällä.
Bayroun kausi jäisi näin vain yhdeksän kuukauden pituiseksi, mikä on toki paljon enemmän kuin hänen kolme kuukautta pääministerinä olleella edeltäjällään Michel Barnierilla.
Toinen vaihtoehto olisivat uudet vaalit. Niitä ei vielä Barnierin kaatuessa viime joulukuussa saanut perustuslain mukana järjestää, koska edellisistä oli kulunut aika alle vuosi.
Macronin määräämät ennenaikaiset vaalit kesällä 2024 olivat kuitenkin paljolti nykyisten ongelmien juurisyy. Niissä sen paremmin vasemmisto, keskusta-oikeisto kuin laitaoikeistokaan ei saanut haltuunsa enemmistöä edustajanpaikoista.
Mielipidekyselyiden perusteella tällainen asetelma olisi hyvin mahdollinen lopputulos myös uusissa vaaleissa, joskin laitaoikeisto luultavasti vahvistaisi suurimman ryhmän ykköspaikkaansa entisestään.
– Kukaan ei halua niitä (uusia vaaleja), mutta se on väistämätöntä, Macronin lähipiiristä kommentoitiin AFP:lle.
Kolmas mahdollinen seuraus olisi Macronin itsensä ero. Hän on kuitenkin vakuuttanut pysyvänsä Elysee-palatsin isäntänä keväällä 2027 päättyvän toimikautensa loppuun saakka.