Suomi ja Ranska ovat ajaneet yhdessä EU:n puolustusyhteistyötä, mutta presidentti Emmanuel Macronin kaikkein kunnianhimoisimpia visioita ei Suomessakaan niellä purematta.
Ranskalaiskollegansa Jean-Yves Le Drianin Pariisissa tavannut ulkoministeri Timo Soini (sin.) odottaa vielä konkretiaa ehdotuksille, joista eniten huomiota ovat saaneet yhteiset uudet sotilasjoukot, puolustusbudjetti ja jonkinlainen yhteinen puolustusdoktriini.
Soinin mukaan ainakin se on selvää, ettei Eurooppaan olla perustamassa EU-armeijaa.
– Syntyy hirveän helposti väärinkäsitys, että oltaisiin luomassa euroarmeijaa, mutta ei sellaista ole kukaan tekemässä, Soini sanoo STT:lle Unescon päämajassa.
Pariisin kattojen yllä Soini painottaa jo valmistelussa olevien pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja puolustusrahaston viemistä eteenpäin.
Rahastoajatusta kannattaa hänen mukaansa selvittää, koska myös suomalainen puolustusteollisuus hyötyisi siitä. Komissio on esittänyt mallia, jossa jo olemassa olevasta EU-budjetista ohjattaisiin rahaa EU-maiden puolustusteollisuuden yhteishankkeisiin.
Sen sijaan yhteinen puolustusbudjetti tuntuu herättävän epäluuloja.
– Meillähän on kansalliset budjetit puolustuksessa. EU ei ole mikään sotilasliitto toisin kuin Nato. Tässä mielessä kannattaa mennä maltilla eteenpäin. Puolustusrahasto on sellainen, että kannattaa tutkia.
Soini tyrmää arvostelun löysästä vaikuttamisesta
Elinkeinoelämän keskusliitto on kuluneen vuoden aikana arvostellut hallitusta saamattomasta EU-politiikasta. Viimeksi Helsingin Sanomissa EU-edunvalvonnan johtaja Taneli Lahti vaati Suomea vaikuttamaan aktiivisemmin ja ajoissa.
Vaatimuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomi jää ulkoreunalle, kun EU on sallimassa yhä enemmän eritahtista etenemistä.
Soini tyrmää täysin EK:n arvostelun, koska hallitus on hänen nähdäkseen vaikuttanut aktiivisesti myös Euroopan pääkaupungeissa.
– Olen tänään tavannut Ranskan ulkoministerin ja viime sunnuntaina Britannian ulkoministerin. Pääministeri kävi Ranskassa ja jatkuvasti ollaan mukana kokouksissa ja tehdään aloitteita, Soini vastaa.
Valtiovarainministerille selvä tuomio
Ranskan presidentin visionääriset EU-ehdotukset ovat kaukana Soinin ajatusmaailmasta, sillä Soinin mukaan "Vastaus Euroopan kriisiin ei ole lisää Euroopan unionia", kuten hän vastikään kirjoitti blogissaan.
– Näin se on, ettei kaikkiin kysymyksiin ole vastaus lisää Eurooppaa. Joihinkin kysymyksiin on ja esimerkiksi puolustusyhteistyö on hyvä, Soini lisää.
Hallituskumppaniensa tavoin hän kiittelee Ranskasta kantautuneita "lennokkaita ajatuksia", koska ne synnyttävät keskustelua.
– Ei se sitä merkitse, että kaikesta on samaa mieltä, mutta ei myöskään sitä, että koskaan ei muuttua saa missään asiassa.
Hallituksen on määrä ottaa syksyn aikana kantaa kolmeen talousuudistusehdotukseen, joita Ranskakin on aktiivisesti ajanut. Näitä ovat EU:n yhteinen valtiovarainministeri, euroalueen budjetti ja Euroopan valuuttarahaston pystyttäminen.
Soinin mukaan on olemassa vaara, että ne kasvattaisivat yhteisvastuuta maiden välillä, eikä Suomi siksi voi niitä hyväksyä.
– Se on hallitusohjelman vastaista, eikä sitä tarvitse sen paremmin perustella. Ei Euroopan ongelma ole se, että puuttuisi joku ministeri tai tarvittaisiin uusia rakenteita. Tarvitaan innovaatioita, koulutusta, investointeja ja kasvua.