Huomenta Suomen viikonlopussa vieraili lääkäri Emilia Vuorisalmi, joka on vuosien ajan tutkinut ihmisen kolmea tärkeintä rakkaushormonia: serotoniinia, dopamiinia ja oksitosiinia.
Suomalainen lääkäri ja kirjailija Emilia Vuorisalmi on omien elämänkokemuksiensa kautta tutkinut hormonien vaikutusta ihmisen onneen ja hyvään oloon.
Vuorisalmen ohjenuora on hormoniharmonia, johon olisi hyvä pyrkiä. Se luo onnellisuutta niin itsensä kuin mahdollisen kumppanin kanssa.
Hänen kolmas ja uusin kirjansa on juuri julkaistu kansainvälisille markkinoille muun muassa Isoon-Britanniaan, Saksaan ja Etelä-Koreaan. Suomenkielinenkin kirja on toivottavasti myös tulossa.
Kyseinen kirja käsittelee hormonien hallintaa ja harmoniaa.
– Yhdistelen vanhaa viisautta ja uusinta tutkimustietoa, Vuorisalmi kertoo kirjastaan.
Tutkimuskohteeksi ovat valikoituneet kolme päärakkaushormonia eli oksitosiini, dopamiini ja serotoniini.
– Minulle on tässä vuosien aikana avautunut täysin uusi näkömaailma. Itse asiassa kukaan muu maailmassa ei käsittele näitä rakkaushormoneja tästä näkökulmasta, "rakkauslääkäriksikin" kutsuttu Vuorisalmi paljastaa.
Lue myös: Parisuhteen onnellisuus notkahtaa 10 vuoden jälkeen – asiantuntija kertoo, mistä "tiukka hetki" johtuu
Omat kokemukset kirjan taustalla
Syy rakkaushormonien tarkempaan syynäykseen löytyy Vuorisalmen omasta elämästä. Vuosikymmen sitten hän itse kärsi musertavista sydänsuruista.
– Oireilin fyysisillä oireilla, kuten uniongelmilla, selkäkivuilla ja paniikkihäiriöillä, Vuorisalmi muistelee ajanjaksoa.
Keho yleensä viestii erilaisilla fyysisillä oireilla ja kiputiloilla.
– Selkäkipua? Nyt pitäisi tehdä turvan kanssa töitä. Päänsärkyä? Ollaan liian kovilla kierroksilla, Vuorisalmi nostaa esimerkiksi.
Jo silloin hän alkoi pohtia, että jos rakkauden menetys voi sairastuttaa, kuinka rakkaushormonit saisi tasapainotettua? Aihetta Vuorisalmi on käsitellyt jo aiemmissa teoksissaan.
– Mitä nämä hormonit yrittävät syvemmin meille kommunikoida? hän kysyy.
Tällä hetkellä tapetilla ovat monenlaiset tavat aktivoida ja boostata esimerkiksi kehon dopamiinitasoja. Niitä voi aktivoida lenkkeilemällä, avantoon pulahtamalla tai istumalla aamuauringossa.
– Tein näitä kaikkia asioita, kun itse olin tosi epätasapainossa. Nämä boostit auttoivat minua pysymään pinnalla, mutta eivät kuitenkaan tervehdyttäneet minua, Vuorisalmi toteaa.
Jotta esimerkiksi dopamiinin saa tasaiselle, kestävälle ja terveelle tasolle, vaatii se enemmän kuin pelkän halauksen omalta lemmikiltä.
– Silloin kun itse kuvittelin, että sydänsuruni johtuivat siitä, että olin menettänyt elämäni rakkauden, olinkin oikeasti menettänyt elämässäni oman suunnan, Vuorisalmi paljastaa.
Vastaus dopamiinin kestävän pohjan rakentamiselle löytyikin oman itsensä löytämisessä sekä omien vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä.