Yli 50-vuotiaiden liitot ovat yleistyneet valtavasti kymmenen vuoden aikana. Avioliitto on monille jo toinen ja mietittävää on hieman enemmän kuin ensimmäisessä liitossa – mitä mieltä lapsetkin ovat. Myöhemmällä iällä solmitut avioliitot ovat kuitenkin usein onnellisia.
Muutamia vuosia sitten avioliittotilastoissa tapahtui suuri käänne. Yli 50-vuotiaiden avioliittojen havaittiin kaksinkertaistuneen kymmenessä vuodessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan nykyään solmitaan vuosittain noin tuhat avioliittoa, jossa puoliso on yli 60-vuotias.
Aimo Rättyä oli 75-vuotias, kun hän solmi avioliittonsa. Rättyä oli jäänyt leskeksi 71-vuotiaana vaimon kuollessa syöpään. Neljän vuoden kuluttua vaimon kuolemasta hän päätti mennä naimisiin niin ikään leskeksi jääneen tuttavansa kanssa.
– Mieltymys lisääntyi ja päätettiin mennä naimisiin, hän toteaa.
Myös ikääntyneiden avoliitot ovat asenteiden vapautumisen myötä lisääntyneet kaikissa teollisuusmaissa, mutta naimisiinmeno oli Rättyälle hänen vakaumuksensa vuoksi itsestään selvää.
Lasten mielipiteillä merkitystä
Vaikka Vanhustyön liitosta arvioidaan, että ikääntyvien uusiin liittoihin suhtaudutaan nykyään sallivasti, poikkipuolisiakin sanoja on lausuttu. Helsingin Sanomissa julkaistiin elokuussa kolumni, jossa uudelleen avioliiton solmineen 70-vuotiaan naisen aikuinen lapsi pohti tunteita, joita tapaus hänessä herätti. Kirjoittaja kuvaili ihmetystä, jota hän koki sen edessä, että hänen äitinsä oli vielä "siinä iässä" rakastunut tulisesti, vaikka ymmärsikin lopulta olla tyytyväinen äitinsä onnesta.
Rättyä kertoo, ettei hän joutunut kohtaamaan vastaavia ennakkoluuloja muiden taholta, vaikka hän aluksi ajatteli, että ihmiset nauraisivat hänen solmiessaan avioliiton niin myöhäisellä iällä. Lapsetkin ovat olleet kannustavia ja liitto on vähentänyt heidän huoltaan isästä.
– Asun yksin pienessä kylässä, kun lapsista kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla. Lasten oli hankalaa huolehtia, ja heistä on hyvä, että minulla on joku täällä.
Lasten kannustus onkin tärkeää. Leskeksi jääneiden uusia avioliittoja väitöskirjassaan tutkinut psykologi Kirsi Pankarinkangas kertoo, että ikäihmiset arvioivat lasten hyväksynnän tärkeäksi uuden liiton onnistumisen kannalta.
Rakkautta sairaudesta huolimatta
Vanhetessa terveys alkaa väistämättä hieman reistailemaan ja myös Rättyän avioliitossa on jouduttu kokemaan vaikeita aikoja vaimon sairastuessa. Vaimo on ollut kolme vuotta hoitokodissa, mutta Rättyä käy katsomassa häntä lähes joka päivä. Vaikka sairaus on aiheuttanut surua ja syyllisyyttä, avioliitto tuntuu edelleen ainoalta oikealta ratkaisulta.
– Hän on muistisairas, mutta tunnistaa silti minut. Suhde on lujittunut ja vahvistunut sairauden myötä.
Pankarinkangas toteaa, että suuri osa uuden avioliiton solmineista leskistä pitää uutta liittoaan onnistuneena. Rättyän kokemukset ovat, sairaudesta huolimatta, linjassa tutkimustulosten kanssa.
– Missään vaiheessa ei olla kaduttu. Liikaakin vitkuteltiin, kun ei heti menty naimisiin.