Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan valvonta vaarantuu nykyisessä pakolaistilanteessa, kun valvonnan käsipareja siirretään länsirajalle.
Apulaispäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Laitinen on huolissaan laitoksensa resurssien riittävyydestä. Länsirajalle tarvittava työvoima on otettava itärajalta, jonne syntyy vastaava aukko.
Laitinen sanoo suoraan, että Rajavartiolaitos ei pysty hallitsemaan poikkeavaa rajatilannetta samaan aikaan sekä länsi- että itärajalla.
– Kun sieltä joudutaan ottamaan väkeä länsirajalle, niin ollaan entistäkin ohuemmalla ja tämä on kyllä iso haaste ja tietynlainen riski tässä otetaan, apulaispäällikkö Laitinen muotoilee.
Viime vuosina itärajan valvontaresursseja on leikattu paikoin jo 40 prosenttia.
Itärajalla pidätetty 2000 ulkomaalaista
Suomen ja Venäjän korkeimmat rajaviranomaiset ovat parhaillaan koolla Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnassa Kontiolahdella. Molempien maiden edustajat vakuuttivat kesken kokouksensa, että itärajalla tilanne on hallinnassa vaikka muualla Euroopassa kuohuu.
Pietarin ja Leningradin alueen rajavartiohallinnon päällikkö, kenraaliluutnantti A.I. Zabrodin vakuutti, että itäraja ei vuoda.
– Elokuun loppuun mennessä olemme paljastaneet ja pidättäneet itärajalla 2000 kolmannen maan kansalaista. Heistä yli sata pyrki Suomeen luvatta, kenraali ilmoitti.
Rajatilannetta käsiteltiin pysyvän suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmän kokouksessa ja neljän alueen rajavaltuutettuseminaarissa. Rajavartiotyöryhmä on keskushallintotason korkein rajaturvallisuuden yhteistyöelin Suomen ja Venäjän välillä.
– Venäjän federaatiota ei käytetä kauttakulkualueena Suomeen. Pidätämme paljon kolmansien maiden kansalaisia, mutta emme voi aina todistaa, että heillä on pysyvä aie ylittää Suomen raja, Zabrodin vastasi MTV Uutisten kysymykseen Suomeen suuntautuvista pakolaisvirroista.
Tilannekuva tarkentunut
Kenraalimajuri Laitinen korosti, että yhteistyö rajaviranomaisten välillä on parantunut. Se johtuu esimerkiksi tietojen vaihdon ajantasaisuudesta ja kattavuudesta.
– Meillä on nyt sama ja luotettava tilannekuva kummallakin puolella rajaa.
Kenraali Zabrodin muistutti puolestaan, että yhteistyö on viety konkretian tasolle.
– Kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat tutkitaan yhdessä, jos on aihetta epäillä jotain. Nykyteknologia mahdollistaa niin helposti esimerkiksi väärennökset.
Rajatarkastuksiin ei vielä tarvetta
Laitinen ei näe, että tilanne olisi Suomen osalta vielä sellainen, että pakolliset sisärajatarkastukset pitäisi palauttaa. Se edellyttäisi uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Sellaista uhkaa ei Laitisen mukaan vielä ole.
– Kyllä se on harkittu näin, että tehostettu ulkomaalaisvalvonta riittää. Jos sisärajatarkastukset päätetään ottaa käyttöön, se voi tapahtua myös asteittain.
Laitisen mielestä tilanne on Suomessa kuitenkin poikkeuksellinen.
– Painopiste on siirtynyt nopeasti EU:n ulkorajavalvonnasta sisärajavalvontaan.