Rajavartijat ovat valmiina käännytyslakiin – näin työ muuttuu: "Varmasti omat vaikeutensa"
2:03Rajavartiolaitoksen mukaan koko itärajaa ei välttämättä saada auki pikavauhtia.
Julkaistu 21.07.2024 06:11
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Rajavartiolaitos on valmis käännytyslain toimeenpanoon heti maanantaista lähtien.
Rajavartiolaitos on varautunut siihen, että uusi käännytyslaki voitaisiin ottaa käyttöön jo heti maanantaina.
Laki tulee tuolloin voimaan, mutta sen käyttönotto vaatisi vielä erillisen hallituksen ja presidentin yhteispäätöksen.
– Tällä viikolla olemme aloittaneet koulutukset. Meillä on oltava toimeenpanovalmius heti maanantaina, kun laki tulee voimaan, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen.
Rajavartioita koulutetaan nyt siihen, miten lakia sovelletaan käytännössä.
Tärkeää on osata erottaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat maahan pyrkivien joukosta. Heidän turvapaikkahakemuksensa on yhä otettava vastaan, vaikka käännytyslaki muutoin mahdollistaa tulijoiden käännyttämisen takaisin Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten vastaanottamista.
Miten rajavartija käytännössä erottaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat?
– Tätä me nyt koulutuksessa käymme läpi. Kertaamme erilaisia tapauksia, ja koulutetamme siihen, mitä on lain tarkoittama haavoittuvuus, jotta erityisen haavoittuvassa asemassa olevat tunnistetaan.
Lue lisää:
Rajavartiolaitos MTV:lle: Itärajaa tuskin saadaan kokonaan auki pikavauhtia
Käännytyslain ollessa käytössä rajavartijat yrittävät ensin estää maahanpääsyn kehottamalla ja käskemällä ihmisiä rajalla.
Jos henkilö silti pääsee Suomen puolelle, hänet siirretään niin sanottuun arviointitilanteeseen.
Siinä rajavartijan on osattava erottaa, onko maahantulija erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi iän tai vammaisuuden perusteella.
Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lisäksi turvapaikkahakemus otettaisiin yhä vastaan heiltä, joiden rajavartija arvioi olevan todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksi tai kidutetuksi.
Rajavartijan arvio perustuu esimerkiksi henkilön omaan kertomuksen, hänen esittämiinsä asiakirjoihin ja "ulkoisesti havaittavissa oleviin seikkoihin".
– Kattavaa listaa ei toki ole, joten aina tapauskohtaisesti arvioidaan, millaisessa asemassa maahantulija on, Ahtiainen sanoo.
Jos perusteita ottaa turvapaikkahakemus vastaan ei ole, maahantulijat poistetaan Suomesta ensisijaisesti kehotamalla ja käskemällä. Tarvittaessa käännyttämiseen voidaan käyttää myös voimakeinoja.
– Meidän on vietävä ihan toimintaohjeiden tasolle malli siitä, miten toimia maastapoistamisen ja (maahanpääsyn) estämisen tehtävissä, Ahtiainen sanoo.
Myös konkreettisia toimintaohjeita laaditaan, mutta täysin valmista tai kattavaa listaa ei ole mahdollista laatia.
"Laki siinä missä muutkin"
Ahtaisen mukaan juuri arviointitilanteet ovat yksi suurimpia lain mukanaan tuomia muutoksia ja haasteita yksittäiselle rajavartijalle.
– Kyllä se on varmasti kokonaisuuden hahmottaminen, ja sen tunnistaminen, että millainen profiili maahantulijalla on. Kyllä siinä varmasti omat haasteensa ja vaikeutensa on.
Ahtiainen ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, miten lain soveltaminen käytännössä rajalla onnistuu. Rajavartijat ovat tähänkin asti soveltaneet voimassa olevia lakeja käytännön työssään.
– Tämä on laki siinä missä muutkin, ja viranomainen noudattaa aina lakia. Siinä mielessä en näe tässä ongelmaa. Tämän koulutuksen tarkoitus on juuri integroida laki osaksi operatiivista toimintaa ja johtamisjärjestelmää.
Osa lakia kritisoineista asiantuntijoista ja poliitikoista on sanonut, että rajavartija voi joutua käännytyslakia soveltaessaan kohtuuttomaan tilanteeseen tai jopa syyllistyä rikokseen, koska käännytyslaki on yhä ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Ahtiaisen mukaan rajavartijoiden joukossa asia ei ole huolestuttanut.
– Ei ainakaan minun korviini ole kuulunut, että olisi tällaisia huolia. Mielestäni suurimmat oikeusturvakysymykset on ratkottu lakia säädettäessä.
Myös rajavartiolaitos on todennut, että suurimmat oikeusturvakysymykset on ratkottu lakia säädettäessä. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta on todennut, että rajavartija ei syyllistyisi rikokseen toimiessaan käännytyslain mukaisesti.
Ahtiainen pitää lakia tarpeellisena työkaluna. Vaikka itärajan sulku onkin toiminut niin, ettei maahanpyrkijöitä juuri ole ollut, pidemmän päälle rajan täyssulku ei välttämättä ole kestävä ratkaisu.
– Tuskin kenenkään tahtotila on, että pidetään raja kiinni loputtomiin. Vaan että saadaan lisää työkaluja, jotka mahdollistaisivat kenties rajan avaamista, ja olisi valmius siihen.
Yksi käännytyslain perusteista onkin ollut, että sen avulla itärajaa voitaisiin avata, koska rajan täyssulku on haitannut muita perusoikeuksia, kuten liikkumisvapautta ja oikeutta perhe-elämään.
Ahtiainen ei kuitenkaan ota kantaa siihen, pitäisikö käännytyslaki ottaa käyttöön, tai milloin rajaa voitaisiin mahdollisesti avata.
– Me toimitamme Kaakkois-Suomen rajavartiostosta omaa tilannekuvaamme eteenpäin.
– Matkustamispainetta varmasti on, kun meillä on kaksoiskansalaisia ja perheitä molemminpuolin rajaa, ja he joutuvat nyt etsimään reitin Viron kautta tai muualta, hän sanoo.
Maahantulijoihin on varauduttu myös lisäämäällä kontteja
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan rajaa voidaan avata heti, kun viranomaisten uhka-arvio sen sallii.
Rajavartiolaitoksen mukaan tällä hetkellä välineellistetyn maahantulon uhka on yhä korkea, koska rajan läheisyydessä on yhä henkilöitä, jotka ovat Venäjän välineellistettävissä Suomeen.
Kaakkois-Suomen rajoilla on tilanne on tällä hetkellä hyvin rauhallinen, Ahtiainen sanoo.
Presidentti Alexander Stubb sanoi aiemmin kesällä, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä pystyy siirtämään itärajalle yli tuhat ihmistä muutamassa tunnissa.
Rajavartiolaitos ei ole kertonut julkisuuteen, kuinka paljon rajojen läheisyydessä on yhä ihmisiä, ja kuinka paljon heitä voisi saapua rajalle kerralla.
Käännytyslain ja maahantulijoiden varalle rajalle on kuitenkin lisätty esimerkiksi jonkin verran yksittäisiä kontteja, joissa maahantulijoiden arviointia voitaisiin tarvittaessa tehdä.
– Jo silloin kun ilmiö alkoi viime vuoden puolella, jouduttiin rakentamaan hieman lisää tiloja. Tiettyjä konttirakennelmiakin tehty, jotta voidaan katon alla tarvittaessa toimia, Ahtiainen sanoo.
