Räjähtävän pään oireyhtymä on harvinainen unihäiriö

– Räjähtävän pään oireyhtymä on todella harvinainen uneen liittyvä erityishäiriö, jonka tarkkaa syytä ei tiedetä. Se ilmenee yleensä nukahtamisvaiheessa tai yöllä, kun ihminen on unen ja valveen rajamailla, kertoo unilääketieteeseen erikoistunut neurologi, professori Markku Partinen.

Häiriössä henkilö kuulee voimakkaan äänen, kuin pamauksen, ja samalla silmissä voi näkyä valonleimahdus. Nimensä mukaisesti tilanteessa voi tuntua kuin pää räjähtäisi. 

– On tyypillistä, että siihen ei liity kipua, mutta se voi aiheuttaa ahdistusta tai pelkoa siitä, mitä tapahtuu. 

Todellisuudessa ääntä ei kuulu, mutta ihminen ikään kuin kuulee voimakkaan äänen, joka havahduttaa hereille. Samassa huoneessa olevat eivät ääntä kuule, sillä ääni kuuluu vain henkilön pään sisällä.

Virheaistimus aivoissa

Partisen mukaan häiriössä on kyse eräänlaisesta virheaistimuksesta.

– Aivoissa ilmeisesti tapahtuu lyhytsulku, joka saa aikaan sen, että siellä olevat ääntä aistivat hermosolut aktivoituvat, ja siitä tulee sitten erittäin voimakas ääni.

– Koska aistimus on äkillinen, on tutkittu, voisiko kyseessä olla epileptinen kohtaus. Sitä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa. Mitään epileptistä ei ole taustalta löytynyt, eikä myöskään mitään pahanlaatuisia kasvaimia, Partinen kertoo.

Räjähtävän pään oireyhtymää voivat laukaista kova väsymys, stressi ja jotkin lääkkeet. colourbox.com

Räjähtävän pään oireyhtymä on todennäköisesti yleisempi kuin mitä tiedetään, mutta kuitenkin harvinainen.

– Olen urani aikana törmännyt kahteen tällaiseen selvään räjähtävän pään oireyhtymään. Maailmalla kirjallisuudessa niitä on kuvattu kaiken kaikkiaan noin satakunta.

Oireyhtymän kanssa samankaltainen unen ja valveen rajamailla tapahtuva ilmiö on unenaikainen säpsähdystunne. Säpsähdys liittyy yleensä nukahtamisvaiheeseen ja ihminen voi kokea putoavansa.  Säpsähdystunteesta vain puuttuu kova ääniaistimus.

Äärimmäinen väsymys ja stressi laukaisevat

Räjähtävän pään oireyhtymää voivat laukaista kova väsymys ja stressi, ja myös jotkin lääkkeet. 

– Itse asiassa jotkut unilääkkeet voivat olla sitä aiheuttamassa, mutta joskus myös masennuslääkkeet. Myös jonkin lääkkeen äkillinen lopettaminen voi vaikuttaa, Partinen kertoo.

Paras tapa ehkäistä häiriötä on noudattaa säännöllistä unirytmiä ja välttää stressiä.

– Jos tämä toistuu usein, silloin hoitona käytetään myös kognitiivis-behavioristisia terapiamenetelmiä, joilla on saatu tuloksia. Joskus harvoin käytetään lääkitystä. Silloin lääkkeenä ovat samat lääkkeet kuin epilepsiassa, vaikka kyseessä siis ei ole epilepsia.

Räjähtävän pään oireyhtymä on Partisen mukaan hyvälaatuinen, mutta ongelmana voi olla se, että usein toistuessaan se voi aiheuttaa potilaalle pelkoa ja tätä kautta unettomuutta. 

Pitkäaikaisella univajeella saattaa olla vakaviakin terveysvaikutuksia. Mitä tehdä, jos uni ei tule? Katso psykoterapeutti Soili Kajasteen haastattelu Studio55.fi-ohjelmassa joulukuulta 2013.