Raja lähellä: Meneekö tasa-arvoisen avioliittolain vasta-aloite eduskuntaan?

Sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamista tavoitteleva kansalaisaloite on ylittämässä 50000 kannattajan rajan.

Rajan ylittäminen tarkoittaisi sitä, että asia siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Lauantaina aamupäivällä kannattajia oli jo lähes 49 000.

Kansalaisaloitteessa halutaan säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä liittona. Lisäksi aloitteen kannattajien mielestä lasten pitää lähtökohtaisesti olla biologisen isän ja äidin hoidettavana.

Edellinen eduskunta asettui sukupuolineutraalin avioliittolain puolelle marraskuussa äänin 105-92.

"Laki syyllistäisi lasta"

Kansalaisaloitteen tehneelle Jukka-Pekka Rahkoselle sukupuolineutraalin avioliittolain vahvistaminen tarkoittaisi, että isyydellä tai äitiydellä ei olisi enää merkitystä. Laki väittäisi hänen mukaansa, että on täysin samantekevää, onko lapsella isä ja äiti vaiko juridiset vanhemmat.

– Yhteiskunnan täytyy tunnustaa, että avioliiton erityisasema perustuu todellisuuteen, jossa lapsen kehityksen kannalta on olennaista, että lapsella on isä ja äiti, Rahkonen sanoo.

Hänen mukaansa miehen ja naisen avioliitto on yhteiskunnan tärkein rakenne ja esivaltiollinen instituutio, joka on ollut olemassa ennen ensimmäistäkään lakia tai valtiota.

Entäpä sitten yksinhuoltajat ja muuten perinteisen ydinperheen mallista poikkeavat perheet? Jos lapsi adoptoidaan, eikö hän joka tapauksessa luovu biologisista vanhemmistaan?

– Kaikissa perheissä lapsen paras ei toki toteudu, oli kyse sitten yksinhuoltajista tai vaikka niistä, joissa toinen on kuollut. Sukupuolineutraali laki voisi kuitenkin syyllistää lasta, jos hän kaipaa isää tai äitiä.

Rahkonen myös uskoo, että laki voisi myös johtaa sananvapauden rajoituksiin ja esimerkiksi kohdunvuokraukseen kehitysmaista.

Laista voisi tulla ikiliikkuja

Meneillään olevien Pride Tampere -festivaalien palvelupäällikkö Ilkka Veiström ei usko, että lapsen asema heikentyisi lain myötä.

– Tälläkin hetkellä meillä on sateenkaariperheitä, eikä ole lapsen edun mukaista, että toisella huoltajalla on edessään hirvittävä paperisota, että hän voi esimerkiksi kirjoittaa koulun papereihin nimensä, Veiström sanoo.

Toisekseen häntä närästää se, että monissa lomakkeissa joutuu paljastamaan suuntautumisensa tai että pitää erikseen anoa samaa sukunimeä.

– Kun papereissa kysytään onko avioliitossa, niin joutuu selittelemään suuntautumistaan, Veiström sanoo.

Jos lain kumoamista ajava lakialoite menee läpi, hän on varma, että kansalaisaloitteesta tulee ikiliikkuja.

– Minä ainakin laitan heti nimeni taas vasta-aloitteeseen, jos uusi aloite menee läpi, hän sanoo.  

Lue myös:

    Uusimmat