Raiskauksen uhreja avustava lakimies rauhoittelee raiskausoikeudenkäynneistä syntynyttä kohua. Hänen mukaansa asiattomankin tuntuiset kysymykset voivat olla tapauksen käsittelyn kannalta tärkeitä.
Tunnetun ruotsalaisen asianajajan Massi Fritzin kommentit raiskausoikeudenkäyneistä ovat herättäneet viime päivinä kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Fritz on pahoillaan siitä, että raiskauksen uhreiksi joutuneilta naisilta udellaan jatkuvasti muun muassa heidän alusvaatteistaan. Hän kertoo uupuneensa ylipäätään siihen, miten tyttöjä ja naisia syyllistetään ja vähätellään oikeussaleissa.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kehittämispäällikkö ja lakimies Riitta Silver toteaa, että myös Suomessa raiskatuille esitetään välillä asiattomia ja tapaukseen liittymättömiä kysymyksiä. Niitä ei pitäisi hänen mukaansa sallia.
Usein uhrille inhottavat ja vastenmieliset kysymykset voivat kuitenkin olla tapauksen sevittämisen kannalta tärkeitä. Olennaista onkin hänen mukaansa se, miten ja miksi kysymykset esitetään ja että uhria on ohjeistettu kysymyksistä etukäteen.
”Uhrilla voi olla hirvittävä pelko esimerkiksi siitä, että oikeussalissa on valtava määrä ihmisiä, jossa joku huutaa että syyllinen ja joku toinen että syytön. Ja sitten asianomistajalle nauretaan ja huudetaan, että itsepähän suostuit.”
– Jos avustaja ei ole käynyt uhrin kanssa etukäteen läpi oikeudessa mahdollisesti eteen tulevia kysymyksiä eikä uhri tiedä, miksi niitä esitetään, ne tuntuvat varmasti epämiellyttävältä, asiattomalta ja syyllistäviltäkin. Monet kysymykset voivat olla todistelun kannalta kuitenkin uhrin oikeusturvan kannalta olennaisia ja tarkoituksenmukaisia, Silver tähdentää.
– Alusvaatteista voidaan kysyä vaikka sitä, onko uhri riisunut ne itse. Eli onko merkkejä siitä, onko tilanne tapahtunut vapaaehtoisesti vai ilman suostumusta, onko uhri pakotettu riisuuntumaan vai onko hän esimerkiksi uhkailun seurauksena tai pelon vallassa noudattanut tekijän käskyä välttyäkseen vielä pahemmalta.