Suomen ensimmäiset Nato-operaatiot ulkomailla ovat osoittautuneet toimiviksi; ongelmia sen sijaan on ollut lähtöä edeltävässä päätöksenteossa.
Nato-arki on osoittanut, että Suomen lain edellyttämä päätöksentekoprosessi Nato-operaatioihin osallistumisesta on ongelmallinen, kun kyse kaavalain mukaisesta kansainvälisen avun vastaanottamisesta tai antamisesta.
– Nyt on nähtävissä sitten, että siinä voi olla jotain kankeutta ja hidasteita ja tätä arvioidaan tällä hetkellä, mikä olisi se järkevin ja tehokkain tapa päätöksentekojärjestelmäksi ja millaiseksi se tehtäisiin, sanoo puolustuspoliittisen osaston kansallisen puolustuksen yksikön, yksikönjohtaja eversti Markku Viitasaari Puolustusministeriöstä.
Viitasaaren mukaan esille noussut muutostarve edellyttää säädösmuutoksia, jotka olisi tarkoitus tehdä jo alkusyksystä.
– Minun mielestäni, jos Suomi lähettää ulkomaille joukkoja lähetetään ulkomaille, niin kyllä ylivaltionjohto sen päätöksen tekee.
Viitanen jatkaa, että vielä laki ei ole estänyt osallistumista.
Lue lisää: Ensimmäistä kertaa rauhan aikana – katso, miten Suomen ilmavoimat osallistuu Naton puolustustehtäviin
Nato-löylyt! Suomalaiset rakensivat Romanian-harjoitukseensa tietenkin saunan – tällainen se on
Hybridioperaatiot sotilaallinen toimi?
Venäjän Suomeen kohdistamat hybridioperaatiot nousivat esille Natohuippukokouksessa Washingtonissa ja ne kirjattiin myös loppuasiakirjaan.
