Vain puolet suomalaisperheistä syö yhdessä päivittäin tai lähes päivittäin, ilmenee Syödään yhdessä -selvityksestä. Yhteisötutkijan mukaan Suomessa on liian vähän arkisia yhdessäolon muotoja.
– On se kansainvälisissä vertailussa varsin vähän. Mielenkiintoista on se, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän yhdessä, mutta siihen ei näytä olevan aikaa, kertoo yhteisöllisyystutkija Antti Maunu.
Puolet noin 2000:sta vastaajasta kertoi, että kiire on suurin tekijä, miksi yhteinen ruokailu jää väliin – on sitten kyse perheestä tai ystävistä. Tutkijan mukaan aika voi olla myös tekosyy.
– On se myöskin tekosyy, koska meillä ei kertakaikkiaan ole tapana. Meillä ei ole kulttuurisia rutiineja kohdata ihmisiä ruokapöydässä, jos kohta enää muuallakaan.
Maunun mukaan kulttuurimme korostaa yksilöllisyyttä.
– Kulttuurimme tukee ja arvostaa henkilökohtaista menestystä ja yksilökohtaista pärjäämistä. Meillä ei ole rutiineja satsata niinkään yhdessäoloon arkisessakaan muodossa. Sama näkyy alkoholikulutuksessa. Suomalaiset juovat hyvin paljon alkoholia, jotta voitaisiin kohdata toisia ihmisiä ja jopa omia tunteita, rennoissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on hyvin vähän arkisen yhdessäolon muotoja.
Arjen kiireessä puolivalmisteet kunniaan
Espoon Nuuksiossa yhteinen ruokailu rytmittää arkea. Piiraisten perheessä tulos ei yllätä.