Iäkkäiden palvelutarpeet kasvavat sellaista vauhtia, että yhteiskunnan varat eivät riitä, mikäli ennaltaehkäisyyn ei kyetä panostamaan nykyistä enemmän. Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Torstaina vietettiin valtakunnallista Iäkkäiden ulkoilupäivää. Pasilan Puistotien asukkaat menivät lenkille yhdessä Ikäinstituutin työntekijöiden kanssa. Yhteensä kuukauden mittaisessa kampanjassa mukana on yli 130 paikkakuntaa.
– Ulkoileminen on tosi tärkeää iäkkäille. Tärkeää olisi, että liikkuminen olisi säännöllisesti, mieluummin jokapäiväistä, kertoo Katja Borodulin, Ikäinstituutin toimialapäällikkö.
Tuleeko siitä liikunnasta hyvä olo?
– Tulee. Ja jos on myrsky niin, lähden varmasti, toteaa Aila Molarius.
Satoi tai paistoi, iäkkäiden toimintakyky parani viime vuosituhannen lopulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Näkyvissä on kuitenkin huolestuttava käänne.
– 2010-luvulla tämä myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen, niin että liikkumisrajoitukset ja muut toimintakyvyn ongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ne olivat 2010-luvun alussa. Erilaisten säästötoimien liittyen on jouduttu tinkimään monista sellaisista asioista, jotka ovat iäkkään kansalaisen toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta tärkeitä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Irja Turtiainen käy lenkillä kesäisin kolmekin kertaa päivässä. Mikä innostaa liikkumaan noin paljon?
– Se on paha tapa. Opittu tapa, Turtiainen vitsailee.
Mitä hyvää tapa tapa tuo tullessaan?
– Ihan kivan olon. Tietää, että jotakin on tehnyt nyt, hymyilee Turtiainen.
80-vuotiaiden määrä hurjassa kasvussa
THL:n vuoden 2017 FinTerveys-tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 80-vuotiaista miehistä puolet, mutta naisista vain joka neljäs harrastaa liikuntaa. Koskinen huomauttaa, että 80-vuotiaiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
– 80 vuotta täyttäneiden ihmisten lukumäärä kaksinkertaistuu kahdessa vuosikymmenessä. Se tarkoittaa sitä, että olisi ihan pakko löytää tepsiviä keinoja kasvavan iäkkään väestön toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelut maksavat ja niitä tarvitsevia on enemmän kuin mihin meidän varamme riittävät, mikäli ei pystytä tätä ennaltaehkäisyä tehostamaan, Koskinen toteaa.
– Meidän täytyisi kiinnittää huomiota siihen, että mitkä ovat ne liikkumismahdollisuudet. Varmistaa esimerkiksi se, että meidän asumisympäristöt ovat ikäystävällisiä ja pääsee helposti ulos, sanoo Borodulin.
Kotihoidossa olevat erityisen tärkeässä elämänvaiheessa
Eritoten kotihoidon asiakkailla ulkoilulla olisi toimintakyvyn säilyttämisen vuoksi tärkeä merkitys. Kuitenkin THL:n viime vuotisen selvityksen mukaan vain vajaat 30 prosenttia kotihoidon toimiyksiköistä vastasi, että lähes kaikki heidän asiakkaistaan pääsevät ulkoilemaan riittävästi.
Borodulin kehottaa vapaaehtoisuuteen.
– Osa iäkkäistä on aika hyväkuntoisia. He voisivat jalkautua vapaaehtoisina avuksi näille, joilla on enemmän haasteita ulospääsyyn.
Moni ei pääse kotoa pois ilman apua
Vapaaehtoistyöntekijöillä on suuri merkitys asiakkaiden ulkoilussa on. THL lähetti viime vuonna kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimiyksikköihin kyselyn, jonka perusteella ilmeni, että vähän yli puolella toimiyksiköistä on vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka auttavat nimenomaan ulkoilussa.
Kuinka paljon on sellaista ongelmaa, että ei pääse liikkumaan, koska ei pääse kodista pois?
– Se on tosi yleistä. 75-vuotiaista puolella on haastetta toimintakyvyn kanssa. Se on iso asia, toteaa Borodulin.
Kotihoidon asiakkailla tarve olisi todennäköisesti suurempi kuin mihin pystytään vastaamaan, arvioidaan THL:ssä.