Euroopan unionin poliittiset johtajat pääsivät alkuiltaan mennessä Brysselissä sopuun energia- ja talousasioista, vaikka kokonaisuuden vaikeimmat sovittavat asiat hautautuivat yksityiskohtaisemman jatkovalmistelun murheeksi.
Helpotuksen huokaus pääsi kuitenkin siitä, että Puola lakkasi jarruttamasta keskustelun jälkeen Unkarin EU-rahojen jäädyttämistä, josta olikin pitänyt päästä jo kertaalleen sopuun.
Asiasta oli päätetty yhtaikaisesti muun muassa Ukrainan 18 miljardin euron lainapaketin kanssa. Tilanne olisi voinut siksi mennä sotkuiseksi, jos useita asioita sisältävä päätöspaketti olisi avattu uudestaan kunnolla väittelyn kohteeksi.
Puola ei ole ilmeisesti missään vaiheessa täysin selvästi kertonut, mitä se tarkalleen ottaen jarrutuksella tavoitteli. Ainakin virallinen syy hetkelliselle yllätyskäänteelle oli se, että eri asioita oli Puolan mielestä liitetty päätöksissä yhteen asiaankuulumattomalla tavalla.
Tiedossa ei ole myöskään, mitä Puola olisi toiminnallaan saavuttanut.
Vastaukseen Yhdysvalloille kaivataan konkretiaa
Samaan aikaan vanhojen talousmurheiden lisäksi Euroopan riesaksi on noussut kauppasodan uhka Yhdysvaltojen kanssa.
Poliittiset johtajat pohtivatkin torstaina omaa vastaustaan Yhdysvaltojen politiikkaan, joka on aiheuttanut pelkoja Euroopan ja sen tärkeimmän liittolaisen välisestä kauppasodasta.
Kyse on kuitenkin hyvin alustavista linjauksista, koska tiettävästi sekä jäsenmaiden kesken että komission sisällä on hyvin erilaisia näkemyksiä toimista.
Tarkoituksena on myös jatkaa neuvotteluratkaisun hakemista Yhdysvaltojen kanssa.
Tammikuussa poliittiset johtajat haluavat komissiolta ehdotuksia konkreettisista toimista, joilla eurooppalaista taloudellista, teollista ja teknologista perustaa voitaisiin vahvistaa. Tavoitteena on saada vihreää ja digitaalista siirtymää edistettyä niin, että tasapuoliset toimintaedellytykset kuitenkin säilyisivät.
– Tätä varten ne antoivat komission tehtäväksi tehdä tammikuussa 2023 ehdotuksia asiaankuuluvien kansallisten ja EU:n välineiden käyttöön ottamiseksi ja investointiedellytysten parantamiseksi, eräs EU-virkamies kertoi tuloksista.
Kuitenkin esimerkiksi Suomi ja muut Pohjoiset maat sekä Saksa suhtautuvat nihkeästi joihinkin pöydällä aiemmin olleisiin ehdotelmiin. Esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Suomen rajoista saapuessaan huippukokoukseen torstaina aamulla.
– Suomi ei ole valmis uusiin elpymisvälineen kaltaisiin ratkaisuihin. Meidän mielestämme niille ei ole tarvetta. Meillä on olemassa olevia varoja ja välineitä, ja meidän mielestämme näitä pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, hän sanoi medialle.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tarjoili huippukokouksen alla unionin jäsenmaille valtiontukisäännöistä joustamista ja uuden rahaston perustamista Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi
Myös hintakatto ministerien murheeksi
Euroopan vastaus Yhdysvaltojen protektionismiin kuului asioihin, joissa todelliset erimielisyydet hautautuivat jatkovalmistelun murheeksi. Näin kävi yhä myös kaasun hintakatolle, josta energiaministerit ja virkamiehet ovat pyrkineet pääsemään kokouksissaan sopuun.
Viikon konkreettisiin saavutuksiin kuului puolestaan EU:n ehdokasmaan aseman myöntäminen Bosnia-Hertsegovinalle. Sopu syntyi aiemmin eurooppaministerien kokouksessa ja asia vahvistettiin poliittisten johtajien huippukokouksessa.