Puinnit pahasti myöhässä osassa maata – laatutappiot uhkaavat jo viljelijöitä: "Voi olla, että myrskyn jälkeen ei ole mitään puitavaa"

Vaihtelevasti etenevät puinnit koettelevat maatalousyrittäjiä Suomessa. Siinä missä osassa Suomea epävakaa sää on pitkittänyt merkittävästi puintien saattamista loppuun, on toisaalla taas puinnit saatu suunnitelmien mukaisesti jo päätökseen. 

–Alueelliset erot, kylien väliset erot, tilojen väliset erot sekä tilojen sisällä lohkojen väliset erot ovat tällä hetkellä valtavan suuret, avaa tilannetta agronomi ja MTK:n valtuuskunnan jäsen Anna Setälä.

– Kyllähän joka päivä pitäisi päästä puimaan, jos meinataan saada hommat tehtyä. Sateiset päivät eivät edesauta asiaa ollenkaan, miettii laitilalainen maatalousyrittäjä Johan Isotupa.

Sadonmenetyksiä jo tiedossa

Erityisesti Varsinais-Suomessa kevätviljojen sadonmenetykset ovat jo tässä vaiheessa huomattavia. Jatkuvien sateiden seurauksena esimerkiksi kaura on alkanut tummua paikoin pahoin eteläisessä osassa maakuntaa. Laatutappiot uhkaavatkin nyt korjaamatonta satoa. 

– On monia paikkoja, mistä ei välttämättä saada mitään ylös. Sitten toisaalla voi taas olla hyväkin paikka, mutta se laatu on tänä vuonna ehkä se suurin murhe, toteaa maatalousyrittäjä Isotupa.

– Joukossa voi olla jonkin verran kahden kerroksen kasvustoa. Se vaikeuttaa jo itsessään puintia. Miten se saadaan sellaiseksi, että se kelpaa joko rehuksi tai sitten teollisuuteen, kertoo Isotupa.

Tulevat päivät eivät lupaa viljelijöille hyvää, sillä Suomeen on rantautumassa syysmyrsky.

– Tuleentunut kaura varisee. Voi olla, että myrskyn jälkeen ei ole mitään puitavaa, harmittelee agronomi Setälä.

– Sadon laatu on tällä hetkellä muutoinkin monelle täysi arvoitus. Kyllähän se totta kai vaikuttaa ihan välittömästi tuloihin, jatkaa Setälä. 

Täysin poikkeuksellinen syksy

Sateisen syksyn seurauksena saattavat puinnit venyä nyt monin paikoin pitkälle syksyyn. Tämä hidastaakin merkittävästi syyskylvöjen aloittamista.

– Tämä on ollut todella poikkeuksellinen syksy. Isäni sanoi, että hän ei muista tämänlaista jälkiversontaa. Hän on sentään ollut 50-luvulta saakka viljelijä. Toivottavasti jää nyt pitkäksi aikaa ainutkertaiseksi, päättää agronomi Anna Setälä.