Etuajassa startannut kylvökausi yllätti monet viljelijät – pellot paikoin jopa rutikuivia: ”Kaikki tapahtui hyvin äkkiä”

Runsaslumisen talven jäljiltä pellot ovat olleet eteläisimmässä Suomessa jopa poikkeuksellisen kuivia. Jo päiviä jatkunut lämmin ja sateeton jakso on kuivattanut pellot monin paikoin rutikuiviksi.

– Kyllähän se harvinaista on, että pellot ovat tässä vaiheessa vuotta näin hyvässä kunnossa. Ei paljon jää jyrsimellä kokkareita. Muutenkin on rutikuivaa, kertoo maatalousyrittäjä Juho Aula.

MTK:n valtuuskunnan jäsen ja agronomi Anna Setälä löytää selityksen poikkeukselliseen kevääseen.

– Lumen sulaminen tapahtui niin, että maassa ei käytännössä ollut enää routaa. Eli vesi pääsi valumaan samantien salaojiin, havainnoi Setälä.

– Yleensä lumi aina sulaa ensin ja sitten odotetaan erikseen kuivumista. Kaikki tapahtui hyvin äkkiä. Ainakin täällä Laitilassa se pääsi varmaan vähän yllättämään viljelijät, jatkaa Setälä.

Kevätkylvöt tiloilla kiireimmillään

Viime vuoteen nähden peltotöihin ollaan päästy noin puolisentoista viikkoa etuajassa. Kevätkylvöt arvioidaankin saatavan tehdyksi useilla tiloilla vapun jälkeisinä päivinä.

– Meillä varhaisperunan istutus on käytännössä ottaen jo valmis. Avomaan peruna on istutettu ja olemme noin viikon tai puolitoista edessä normaalista aikataulusta. Viljan kylvöille tässä aletaan samalla tavalla noin puolitoista viikkoa normaalia aikaisemmin, kertoo MTK-Laitilan puheenjohtajanakin työskentelevä Juho Aula.

Poikkeuksellisen lämmin jakso on pitänyt viljelijät hyvin kiireisinä. Päivät venyvät helposti ylitöiden puolelle.

– Kyllähän tässä täytyy tehdä vähän pidempää päivää kuin normaalisti. 11-12 tuntia vähintään tulee tehtyä päivittäin, jotta hommat tulee ajallaan tehtyä, sanoo Aula.

Pakkasyöt viljelijöiden kiusana

Vaikka kevätkylvöt on käynnistyneet monin paikoin suotuisasti, vaanii yöpakkaset tilallisia vielä pitkään.

– Yöpakkasia joudutaan torjumaan sadettamalla. Perunaa ei saisi kuitenkaan liian paljon sadettaa veden kanssa. Siitä tulee ongelmia. Täytyy olla tarkkana, että milloin ollaan pakkasen puolella ja milloin ollaan taas plussalla, että voidaan sammuttaa kastelut, selventää Aula.

– Kaikilla tiloilla on varmasti harsot käytössä. Useimmilla on myös sadetusmahdollisuudet käytössä. Harso ei kuitenkaan yksinään täysin estä pahimpia yöpakkasvaurioita, vaan juuri sadetus on tehokkaampi keino, päättää agronomi Anna Setälä.