Harvinaisen leuto talvisää on aiheuttanut runsaasti päänvaivaa maanviljelijöille ympäri Suomen. Paikoin pitkäänkin jatkuneet runsaat vesisateet ovat pitäneet huolen siitä, että pellot ovat pysyneet laajalti poikkeuksellisen märkinä ja roudattomina.
– Onhan tämä poikkeuksellinen ollut, että tammikuun puolessa välissä ollaan kymmenessä asteessa ja vielä näin märkää on ollut, kertoo laitilalainen maatalousyrittäjä Juho Aula.
Lämmin talvi ennustanee sadonmenetyksiä erityisesti syyskylvöisille kasveille. Myös erilaisten kasvitautien odotetaan yleistyvän lämpimän talven seurauksena.
– Meillä on paljon sellaisia kasvitauteja, jotka talvehtivat kasvin jätteissä. Pakkanen tuhoaisi niitä taudin aiheuttajia. Nyt pakkanen ei pääse desinfioimaan peltoja. Ensi vuoden tautipaine on jo olemassa, kertoo MTK:n valtuuskunnan jäsen ja agronomi Anna Setälä.
Vesisateet riesana
Runsaat vesisateet ovat rasittaneet varsinkin peltojen rakennetta. Tämä tietäneekin haasteita tuleviin kevätkylvöihin.
– Maahan ei pääse nyt routa muodostamaan tätä normaalisti syntyvää mururakennetta. Veden kyllästämään maahan ei myöskään ehdi tulla sellaista mururakennetta, sanoo agronomi Setälä.
– Se voi vaatia enemmän muokkauskertoja ja erilaisia muokkausmenetelmiä, että saadaan pelto hyvään kylvökuntoon, jatkaa Setälä.
Lämpimät talvet tietävät haasteita viljelyyn
Lämpimien talvisäiden odotetaan yleistyvän tulevaisuudessa. Sen myötä myös haasteet maanviljelyssä tulevat kasvamaan.
– Olen todella huolissani lounaiskolkan savimaiden tilanteesta. Niiden viljely on perustunut hyvin pitkälti juuri siihen, että silloin tällöin se maan rakenne korjaantuu hyvän routavuoden tai pitkän kuivuuden ansiosta, selittää agronomi Setälä.
– Jos talvet alkavat mennä tämänlaisiksi, niin savimaiden viljelymenetelmiä täytyy muuttaa, päättää Setälä.