Monet viljelijät voivat menettää koko vuoden tulot surkeiden sadonkorjuusäiden vuoksi

Myöhäinen kevät ja kylmä kasvukausi hidastivat viljojen kasvamista korjuukypsiksi. Pitkälle venynyt kasvukausi ja syksyn epävakainen sää ovat ajaneet viljelijät vakaviin ongelmiin.

– Puimurit eivät toimi syksyn hankalissa olosuhteissa, kun vilja on hyvin märkää, Max Schulman kertoo.

Luonnonvarakeskuksen yliaktuaarin Anneli Partalan mukaan ongelmien suuruus vaihtelee alueittain.

– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän siellä on korjaamatonta viljaa. Etelässä viljat on saatu aika hyvin korjattua.

ProAgria Keskusten Liitto arvioi syyskuussa, että korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on vähintään 150–200 miljoonaa euroa.

Puintisäitä ei ole näköpiirissä

Viljelijät odottavat nyt tuulisia ja aurinkoisia päiviä, mutta sääennusteet lupailevat useiden päivien sateita.

Sateiden jälkeen jännitetään, kestävätkö märät pellot puimureita ja kuinka paljon kasvustoa ehtii pilaantua ennen kuin sitä päästään korjaamaan.

– Jos kasvusto on lähtenyt pahasti itääntymään, täytyy miettiä, kannattaako sitä korjatakaan. Jos ei korjata, menettää viljelijä aikamoisen investoinnin, eikä tuloja tule yhtään, Schulman sanoo.

Onko varaa jatkaa?

Schulmanin mukaan moni viljelijä miettii nyt, kannattaako hommia jatkaa ensi vuonna.

– Tai pystyvätkö he edes jatkamaan. Monelta jää tämän vuoden palkka saamatta. Vaikka tänä vuonna selviäisikin jotenkin, onko rahaa ostaa siementä ja lannoitetta ensi kaudelle. Jos viljelijällä menee oikein heikosti, häneltä menee alta tila, työpaikka ja asunto.

Schulmanin mukaan noin 30–40 prosenttia viljoista on edelleen korjaamatta, ja todennäköisesti noin 20 prosenttia jää korjaamatta.

– Joillain tiloilla korjaamatta voi jäädä 80 prosenttia. Se on katastrofi. Tämä ei ole normaalia, näin ei tapahdu edes joka kymmenes vuosi.

"Jokusesta tuotteesta voi hävitä joutsenmerkki"

Schulman ja Partala eivät usko, että huono tilanne nostaa tuotteiden hintoja. Schulmanin mukaan muun muassa siksi, että varastoissa on edellisvuotista tavaraa.

– Puolen vuoden kuluttua jokusesta tuotteesta voi hävitä joutsenmerkki. Joutsenmerkkihävikkiä voi tulla ensi vuonna enemmänkin, koska ruista ei saatu nyt syksyllä kylvöön kunnolla.

Myös Partala huomauttaa vähäisistä ruiskylvöistä.

– Ruista ei saatu kylvettyä, koska edellistä satoa ei saatu korjattua edestä pois. Voi olla, että ensi syksynä ruista joudutaan tuomaan suomalaiseen ruisleipään.