Lapin Kansa uutisoi, että Inarin yhteismetsä aloittaa kaupallisen jäkälänkasvatuksen joissakin Hammastunturin kyljessä olevissa metsissä. MTV Uutiset kysyi Inarin yhteismetsän puheenjohtajalta Yrjö Mattilalta, mistä on kyse.
Mattila kertoo, että kaupallisen jäkälänkasvatuksen tarkoituksena on saada tappiollinen toiminta kannattavammaksi. Mattilan mukaan yhteismetsän on yhteismetsälain oltava tuottava eli se on tarkoitettu "kestävään metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi" (yhteismetsälaki 1§).
– Metsiemme hakkuut ovat olleet estyneinä luonnon suojelemisen vuoksi noin vuoden ajan. Tämä jäkälänkasvatus on viimeisiä keinoja saada toimintamme kannattavammaksi, Mattila kertoo MTV Uutisille.
Mattila sanoo, että Inarin yhteismetsä koostuu noin 1 600 osakkaasta, joista iso osa on inarilaista kantaväestöä, inarinsaamelaisia. Metsät ovat pääosin osakkaiden perintömailla ja osa osakkaista harjoittaa itse porotaloutta.
– Tämä on ollut vaikea paikka. Yhdistyksen on tuotettava osakkailleen. Uskomme tämän valinnan loppujen lopuksi tulevan luonnontuntijoiden ja luonnonsuojelijoiden suosioon, koska jäkälä on poroille luonnollista ravintoa keinorehuun ja heinään verraten.
– Kestääkö poronlihan maine edes pellettirehulla ruokkimista? Mattila pohtii.
Laajaa keskustelua metsätaloudesta
Lapin talousmetsien käytöstä on uutisoitu Lapin Kansassa tänä vuonna melko tiuhaan. Aihe on herättänyt monenlaisia kannanottoja. Taustalla on metsäsertifioija FSC:n marraskuun 2018 raportti, jossa todetaan, että metsätalous voi olla riski poronhoidolle ja saamelaiskulttuurille.