Lapin Kansa uutisoi, että Inarin yhteismetsä aloittaa kaupallisen jäkälänkasvatuksen joissakin Hammastunturin kyljessä olevissa metsissä. MTV Uutiset kysyi Inarin yhteismetsän puheenjohtajalta Yrjö Mattilalta, mistä on kyse.
Mattila kertoo, että kaupallisen jäkälänkasvatuksen tarkoituksena on saada tappiollinen toiminta kannattavammaksi. Mattilan mukaan yhteismetsän on yhteismetsälain oltava tuottava eli se on tarkoitettu "kestävään metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi" (yhteismetsälaki 1§).
– Metsiemme hakkuut ovat olleet estyneinä luonnon suojelemisen vuoksi noin vuoden ajan. Tämä jäkälänkasvatus on viimeisiä keinoja saada toimintamme kannattavammaksi, Mattila kertoo MTV Uutisille.
Mattila sanoo, että Inarin yhteismetsä koostuu noin 1 600 osakkaasta, joista iso osa on inarilaista kantaväestöä, inarinsaamelaisia. Metsät ovat pääosin osakkaiden perintömailla ja osa osakkaista harjoittaa itse porotaloutta.
– Tämä on ollut vaikea paikka. Yhdistyksen on tuotettava osakkailleen. Uskomme tämän valinnan loppujen lopuksi tulevan luonnontuntijoiden ja luonnonsuojelijoiden suosioon, koska jäkälä on poroille luonnollista ravintoa keinorehuun ja heinään verraten.
– Kestääkö poronlihan maine edes pellettirehulla ruokkimista? Mattila pohtii.
Laajaa keskustelua metsätaloudesta
Lapin talousmetsien käytöstä on uutisoitu Lapin Kansassa tänä vuonna melko tiuhaan. Aihe on herättänyt monenlaisia kannanottoja. Taustalla on metsäsertifioija FSC:n marraskuun 2018 raportti, jossa todetaan, että metsätalous voi olla riski poronhoidolle ja saamelaiskulttuurille.
Inarin yhteismetsä on aika ajoin ollut nokikkain luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Luonnonsuojelujärjestöt näkevät Lapissa olevat talousmetsät luonnon monimuotoisuuden uhkana.
Luonnonsuojeluliitto on muun muassa halunnut Metsälehden mukaan ostaa Inarin yhteismetsiltä metsää turvaan hakkuilta.
Mattilan mukaan maa-alueista, korvauksesta ja suojeluajasta ei ole päästy vielä sopimukseen Luonnonsuojeluliiton johdon kiireiden vuoksi.
Kaikkea jäkälää ei kerätä, jotta luonto säilyisi
Mattilan mukaan jäkälä vaatii kasvuun ainakin noin 8 vuotta. Sen jälkeen jäkälä myydään porojen talviruoaksi. Maat aidataan verkkoaidoilla ja maiksi on valittu kolme noin 100 hehtaarin aluetta.
– Kaikkea jäkälää ei silloinkaan tietenkään kerätä, jotta luonto säilyy. Jäkälä kerätään laikuittain. Menetelmästä halutaan kerätä myös kokemuksia yhdessä luonnonvarakeskuksen (LUKE:n) kanssa.
Mattila sanoo, että jäkälä on nyt riittävissä hinnoissa.
Lapissa on hänen mukaansa monin paikoin pulaa jäkälästä.
Osa Inarin yhteismetsän ulkopuolisista poronomistajista on hänen mukaansa aidannut omia metsiään: hekin myyvät kaupallista jäkälää. Sinänsä uudesta toiminnasta ei Mattilan mukaan ole kyse.
Mattila sanoo lisäksi, ettei tiedä Luonnonsuojeluliiton tai Greenpeacen kantaa jäkälän kasvatukseen.
Lähteet: Lapinkansa, Metsalehti.fi, Yhteismetsälaki