Heikot tieyhteydet tai niiden puuttuminen kokonaan poikivat monenlaisia ongelmia rohingya-muslimien asuttamilla pakolaisleireillä Bangladeshissa.
Suomalainen avustustyöntekijä Tiina Saarikoski kertoo, että teiden puuttuessa suuriksi ja toistaiseksi ratkaisemattomiksi ongelmiksi ovat nousseet puhtaan veden saatavuus ja leireille rakennettujen vessojen tyhjentäminen.
– Huusseja saadaan varmasti rakennettua, mikä on hyvä asia. Vessat täyttyvät kuitenkin todella nopeasti, ja täynnä ollessaan ne ovat terveysriski. Ilman teitä säiliöautoilla ei ole mahdollisuutta tyhjentää vessoja, Saarikoski kertoo. Hän johtaa Kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota Cox's Bazarissa lähellä Myanmarin rajaa.
Saarikosken mukaan tilanteeseen ei ole tarjolla helppoa tai nopeaa ratkaisua.
Teiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä. Samalla on jäänyt myös osittain arvailujen varaan, kuinka moni pakolainen pääsee osalliseksi avustusjärjestöjen leireille tuomasta avusta.
Myanmarista Bangladeshiin on saapunut jo yli 500 000 väkivaltaisuuksia paennutta rohingya-muslimia. Joukkopako alkoi, kun Myanmarin joukot käynnistivät elokuun lopulla sotilasoperaation pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa.
1:01
Bangladesh suunnittelee jättileiriä
Bangladesh on ilmoittanut, että se aikoo rakennuttaa yhden maailman suurimmista pakolaisleireistä ratkaistakseen ylikuormitettujen leirien ongelman. Asiasta kertoo muun muassa Guardian. Lehden mukaan Bangladesh suunnittelee leiriä, jonne mahtuu noin 800 000 Myanmarin väkivaltaisuuksia paennutta rohingya-muslimia.
Tähän mennessä Bangladeshiin on saapunut noin 500 000 rohingyaa.
Bangladeshin viranomaisten mukaan rohingyat siirretään nykyisiltä 23 leiriltä uudelle niin sanotulle pakolaisalueelle, joka sijaitsee Cox's Bazarin lähellä Myanmarin rajan tuntumassa. Guardianin mukaan tarkoituksena on laajentaa jo olemassa olevaa pakolaisleiriä Kutupalongissa. Aikataulusta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa.
Tuhansien rohingyojen on kerrottu ylittävän Bangladeshin rajan päivittäin.
Ripulitaudit lisääntyneet
Monsuunisateiden myötä ja syklonikauden vallitessa olosuhteet epidemioille ovat olleet entistä otollisemmat. Saarikoski kertoo, ettei ole ainakaan toistaiseksi kuullut laajoista epidemioista leireillä. Alkuun verrattuna ripulitaudit ovat lisääntyneet selvästi.
– Leireillä esiintyy olosuhteista johtuvia tauteja. Sekä meidän että pitkälle myös muiden toimijoiden klinikoilla nähdään eniten hengitystieinfektioita. Ihoinfektiot ovat myös yleisiä, sillä ihmiset eivät pääse peseytymään kunnolla.
Leireille saapuvista rohingyoista iso osa on lapsia ja naisia. Esimerkiksi Unicef on arvioinut, että leireille tähän mennessä saapuneista naisista arviolta ainakin noin 50 000 on raskaana. Saarikosken mukaan synnytyskomplikaatioiden hoito leireillä on edelleen puutteellista.
Lapsia vaarassa kuolla aliravitsemukseen
Bangladeshin pakolaisleireillä työskentelevät lääkärit ovat huolissaan leirille saapuneiden rohingya-lapsien terveydestä. Lääkäreiden mukaan hoitoon saapuvat lapset ovat lähes poikkeuksetta aliravittuja ja vain onnekkaat selviävät ajoissa ylikuormitetuille klinikoille ja kenttäsairaaloihin saamaan hoitoa.
Yksi leirien asukkaita hoitavista lääkäreistä Jahidur Rahman kertoo, kuinka 5-vuotias poika oli niin laiha ja kuihtunut, etteivät lääkärit kyenneet laittamaan tippaa pojan langanohueen käteen. Poika ei ollut syönyt mitään kahdeksaan päivään.
Toinen lääkäri puolestaan kertoo tapaavansa ainakin 400 potilasta päivittäin.
– Aiemmin vanhemmat toivat vastaanotolle yhdestä kahteen lasta. Nyt määrä on kolmesta neljään, Alamul Haque sanoo.
YK:n mukaan jopa yli 14 000 lasta on vaarassa kuolla aliravitsemukseen Bangladeshin jatkuvasti kasvavilla pakolaisleireillä. Avustusjärjestöillä on täysi työ ruokkia päivittäin noin puoli miljoonaa nälkäistä ihmistä. Järjestöjen mukaan leireillä on noin 145 000 alle 5-vuotiasta lasta, jotka tarvitsevat välitöntä apua aliravitsemuksen estämiseksi.
Suurin osa leireille saapuvista on lapsia ja naisia.
2:05
