Vuodenvaihteen jälkeen pidettävät maakuntavaalit voitaisiin käydä siten, etteivät puolueiden puheenjohtajat ja ministerit asettuisi niissä ehdolle, ehdottaa RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Henrikssonin ajatus kumpuaa siitä, että puolueen johtohahmoilla on jo ennestään paljon työkuormaa.
– Me puheenjohtajat olemme kansanedustajia, osa meistä on ministereitä ja moni meistä on myös kuntapolitiikassa, Henriksson perustelee.
Henriksson pitäisi sitä palveluksena demokratialle, jos vaalit käytäisiin sellaisten ehdokkaiden välillä, jotka pystyvät paneutumaan tehtäväänsä.
– Me saamme demokratiaan uuden tason, ja se tulee vaatimaan valituilta henkilöiltä paljon työtä. Se voisi olla demokratian näkökulmasta hyvä viesti, että myös puolueen puheenjohtajat näkevät tämän. Ettei vain ajateltaisi äänimäärää, jonka puheenjohtajan mukanaolo takaa.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: Puolet kansanedustajista ei aio lähteä ehdolle maakuntavaaleissa
Vaalilaki ei aseta esteitä puoluejohtajien tai ministereiden ehdokkuudelle, joten Henriksson ehdottaakin uuden yhteisen sopimuksen luomista. Hän toivoo, että puolueiden sisällä keskustelu asiasta käynnistyisi pikimmiten.
– Kysymys on sen kaltainen, että se sopisi hyvin keskusteltavaksi kesän aikana. Elo-syyskuussa nähdään, että mihin on päädytty.
Asiasta päättävät lopulta puoluesihteerit kokouksessaan.
Ääniharavien puuttuminen voi vaikuttaa aktiivisuuteen
Kesäkuun kuntavaaleissa useat puoluejohtajat, myös Henriksson, olivat kotikuntansa ääniharavia. Henrikssonin mukaan päivänpolitiikassa olevien kasvojen puuttuminen ehdokaslistoilta voisi "ehkä jonkin verran vaikuttaa" äänestysaktiivisuuteen.
– Näinhän se ei saisi olla. Voi miettiä, miten on Ruotsissa mahdollista, että siellä on korkea äänestysaktiivisuus, vaikka kansanedustajilla ei ole edes mahdollisuutta osallistua maakuntakäräjille tai kuntavaaleihin. Tämä on tottumuskysymys.
Henriksson lisää, että puoluejohtajilla ja ministereillä olisi yhä aktiivinen roolinsa vaalikeskusteluissa ja aluevaalien tärkeyden korostamisessa.
"Ajankohta ei optimaalinen"
Maakuntavaalit käydään 23. tammikuuta. Näin ollen ennakkoäänestys käynnistyy jo pian loppiaisen jälkeen. Ministeri Henriksson ei pidä joululomien jälkeistä vaalien loppukiriä optimaalisena.
– Jos asiaa olisi katsottu demokratian näkökulmasta, niin ajankohta olisi varmasti ollut toinen. Tämä on lähtenyt siitä, mikä on ollut tuleville hyvinvointialueille paras ajankohta, jotta ne voivat aloittaa toimintansa toivotussa aikataulussa.
– Mutta tämä on ajankohta, jonka eduskunta on hyväksynyt. Se tulee olemaan haaste, mutta se on kaikille sama haaste. Tämän kanssa nyt eletään.
Lue myös: Äänestysaktiivisuus laahaa ja ehdokkaat ovat kiven alla – maakuntavaaleissa vaikeita haasteita
