Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisista on kohta puoli vuotta, ja häntä vastustavat mielenosoitukset jatkuvat yhä Yhdysvalloissa. Viikonloppuna useissa kaupungeissa on kutsuttu koolle protesteja, joissa Trumpille vaaditaan virkasyytettä.
Jos presidentti asetetaan virkasyytteeseen ja todetaan syylliseksi, hänen on erottava virastaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa hyvin epätodennäköinen. Syytteen nostamisesta päättää kongressi, joka on tiukasti republikaanien käsissä.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi uskoo yhä, että virkasyytemenettelyyn päädytään.
Presidentin viraltapano on pitkä prosessi
– Yhdysvaltojen perustuslain mukaan presidenttiä vastaan voidaan aloittaa virkasyytemenettely, jos hän on syyllistynyt "maanpetokseen, lahjontaan tai muuhun vakavaan rikokseen tai väärinkäytökseen".
– Virkasyytteen nostaa kongressin alahuone eli edustajainhuone. Edustajainhuoneen enemmistön on äänestettävä syytteen nostamisen puolesta.
– Virkasyyteoikeudenkäynti käydään kongressin ylähuoneessa eli senaatissa. Käsittelyä johtaa korkeimman oikeuden puheenjohtaja.
– Syytemenettely voi kestää vuosia. Jotta presidentti voidaan todeta syylliseksi ja panna viralta, senaatista kahden kolmasosan pitää äänestää sen puolesta. Tällöin presidentin korvaajaksi nousee varapresidentti.
– Yhdysvaltojen historiassa kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytemenettelyyn: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Molemmat vapautettiin syytteestä.
– Vuoden alussa arvioin, että Trump asetetaan syytteeseen ennen vuoden loppua. En ole vielä valmis antamaan tästä täysin periksi: sanoisin, että ennen vuoden loppua pannaan aluelle vakavasti otettava virkasyyteprosessi, Koskenniemi arvioi STT:lle.