Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisista on kohta puoli vuotta, ja häntä vastustavat mielenosoitukset jatkuvat yhä Yhdysvalloissa. Viikonloppuna useissa kaupungeissa on kutsuttu koolle protesteja, joissa Trumpille vaaditaan virkasyytettä.
Jos presidentti asetetaan virkasyytteeseen ja todetaan syylliseksi, hänen on erottava virastaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa hyvin epätodennäköinen. Syytteen nostamisesta päättää kongressi, joka on tiukasti republikaanien käsissä.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi uskoo yhä, että virkasyytemenettelyyn päädytään.
Presidentin viraltapano on pitkä prosessi
– Yhdysvaltojen perustuslain mukaan presidenttiä vastaan voidaan aloittaa virkasyytemenettely, jos hän on syyllistynyt "maanpetokseen, lahjontaan tai muuhun vakavaan rikokseen tai väärinkäytökseen".
– Virkasyytteen nostaa kongressin alahuone eli edustajainhuone. Edustajainhuoneen enemmistön on äänestettävä syytteen nostamisen puolesta.
– Virkasyyteoikeudenkäynti käydään kongressin ylähuoneessa eli senaatissa. Käsittelyä johtaa korkeimman oikeuden puheenjohtaja.
– Syytemenettely voi kestää vuosia. Jotta presidentti voidaan todeta syylliseksi ja panna viralta, senaatista kahden kolmasosan pitää äänestää sen puolesta. Tällöin presidentin korvaajaksi nousee varapresidentti.
– Yhdysvaltojen historiassa kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytemenettelyyn: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Molemmat vapautettiin syytteestä.
– Vuoden alussa arvioin, että Trump asetetaan syytteeseen ennen vuoden loppua. En ole vielä valmis antamaan tästä täysin periksi: sanoisin, että ennen vuoden loppua pannaan aluelle vakavasti otettava virkasyyteprosessi, Koskenniemi arvioi STT:lle.
Varapresidentti vielä pahempi vaihtoehto?
Muutama kongressin demokraattiedustaja on väläytellyt aloitetta syytteestä. Pisimmälle on mennyt kalifornialainen kongressiedustaja Brad Sherman, joka julkisti aloitteensa viime kuussa.
Sherman syyttää Trumpia oikeuden vaikeuttamisesta (obstruction of justice) liittyen liittovaltion poliisin FBI:n tutkintaan Trumpin vaalikampanjan epäillyistä Venäjä-kytköksistä. Trumpilta potkut saanut FBI:n johtaja James Comey on kertonut, että presidentti kehotti FBI:ta lopettamaan tutkimukset koskien hänen entistä turvallisuusneuvonantajaansa Michael Flynniä.
Sherman on itsekin sanonut, ettei usko aloitteensa mahdollisuuksiin. Samaa sanoo Koskenniemi.
– Kaksi poliittista tekijää puhuu sitä vastaan: ensimmäinen on republikaanien rintama, ehkä poislukien (senaattori John) McCainin. Demokraatit ovat myös hyvin varovaisia sen suhteen, että jos Trumpista päästäisiin eroon, hänen tilalleen nousisi äärioikeistolainen (varapresidentti Mike) Pence.
Demokraattijohtajat toppuuttelevat syytepuheita
Toinen demokraattien esilläpitämä ongelma liittyy miljardööri Trumpin bisnesimperiumiin. Yhdysvaltojen perustuslaissa on niin kutsuttu palkkiolauseke (emoluments clause), joka kieltää viranhaltijoita ottamasta vastaan palkkioita, lahjoja tai muuta hyötyä ulkovaltioiden edustajilta.
Asiantuntijoiden mukaan Trump on useasti saanut taloudellista hyötyä presidenttiydestään.
– Järjestelyt, joita Trumpin perhe on tehnyt eristääkseen isä-Trumpin liiketoimistaan, ovat hyvin heikkoja ja reiällisiä. Monien asiantuntijoiden mielestä lauseke tuli rikotuksi jo samana päivänä kun Trump astui virkaansa, Koskenniemi sanoo.
Silti hän ei usko, että palkkiolausekkeenkaan pohjalta saataisiin syytettä aikaiseksi.
– Mutta koska Trump on niin täysin kelvoton virkaansa, uskon, että hänelle tulee vielä mahdollisuus tehdä jotain – ehkä ulkopolitiikassa – joka on niin vaarallista ja perustuslain kannalta kyseenalaista, että republikaanien on välttämätöntä päästä hänestä eroon.
Aiemmin vain kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytteeseen, Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Syytteet kaatuivat kongressissa.
Demokraattijohtajat ovatkin kehottaneet omiaan unohtamaan haaveet Trumpin viraltapanosta ja keskittymään sen sijaan tämän ajaman politiikan vastustamiseen. Demokraatit voivat yrittää niskan päälle seuraavan kerran ensi vuoden marraskuun kongressivaaleissa.