Sosiaalihuollon lainsäädäntö ei ole julkisen vallan käytön osalta tulkinnallisesti täysin selvä, kertoo hyvinvointioikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Eeva Nykänen Itä-Suomen yliopistosta. Nykänen toimii myös johtavana asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja oli mukana tekemässä THL:n selvitystä sosiaalityön tulevaisuudesta. Kesäkuun alussa julkaistu selvitys oli sosiaali- ja terveysministeriön teettämä.
STT uutisoi aiemmin, että useat kunnat ovat käyttäneet lainvastaisesti yksityisiä sosiaalityöntekijöitä kunnan sosiaalipalveluissa. Kuntien järjestämiä sosiaalipalveluja ovat muun muassa lastensuojelu, vammaispalvelut sekä ikäihmisten palvelut.
Lain mukaan julkista valtaa saa käyttää vain virkasuhteessa. Sosiaalityöntekijän työhön kuuluu julkisen vallan käyttöä esimerkiksi silloin, kun tehdään palvelu- ja asiakasmaksupäätöksiä.
Perustuslaissa julkisen hallintotehtävien siirtämistä koskeva uusi säännös tuli voimaan vuonna 2000, mutta laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta on säädetty jo ennen uudistettua perustuslakia. Perustuslaki edellyttää yksityisen palvelutuotannon käytöstä täsmällisempää sääntelyä kuin mitä voimassaolevaan lakiin sisältyy.
– Nyt ollaan vähän epäselvässä tilassa, sillä ennen perustuslakia säädetty laki ei kaikilta osin näyttäisi vastaavan perustuslaista seuraavia vaatimuksia, Nykänen sanoo.
Tilannetta selventäisi Nykäsen mukaan täsmällisempi lainsäädäntö siitä, mitkä julkiset hallintotehtävät voi antaa yksityiselle palveluntuottajalle.