Raamatusta on historian saatossa etsitty tukea monenlaisille kannoille. Isosta kirjasta löytyvät perusteet niin tasa-arvolle kuin epätasa-arvoa luoville rakenteille. On täysin tulkinnasta ja tulkitsijasta kiinni, miten Raamatun tekstiä käytetään, sanoo professori Martti Nissinen.
Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa esitettyjä kantoja kuullaan perusteltavan Raamatun tekstillä. Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen pitää ilmiötä ymmärrettävänä.
– Koska pyhien tekstien tulkinta on erittäin suuri identiteetin rakentamisen työkalu, se on myös vallankäytön väline. Sillä voi perustella sekä tasa-arvoa että epätasa-arvoa, riippuen siitä, mihin Raamatun kohtaan tulkitsija tukeutuu. Kun vedotaan pyhiin teksteihin, vedotaan johonkin inhimillistä auktoriteettia korkeampaan.
– Ei Raamattu ole tipahtanut tänne taivaasta, naurahtaa Nissinen, jonka johtama, Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö tutkii Vanhassa testamentissa näkyviä muutoksia sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksia Vanhan testamentin teksteihin.
Tulkinta kiinni ajassa, kirjalla itsellään ei ole valtaa
Raamatun tekstissä tapahtuneet muutokset saattavat olla verrattain pieniä, mutta tekstin tulkinta on muuttunut sitäkin enemmän, sillä maailma Raamatun ympärillä on muuttunut.
Esimerkkinä Raamatun tekstin monitulkintaisuudesta Nissinen mainitsee orjuuden.
