Helsinki Pride -yhteisön päätös irtisanoa yhteistyö kokoomuksen ja keskustan kanssa on herättänyt laajaa keskustelua. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa huomauttaa, että asiaa voi tarkastella joko periaatteellisena tai taktisena ja strategisena kysymyksenä.
– Periaatteelliselta kannalta tämä on suoraselkäinen ratkaisu, mutta ajattelen, että koska eletään epätäydellisessä maailmassa, niin silloin kannattaisi ajatella myös tavoitteiden saavuttamista. Siltä kannalta luulen, että tämä ei ollut viisas ratkaisu, pohtii professori Jaana Hallamaa.
Helsinki Pride -yhteisö perustelee päätöstään sillä, että osa kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista äänesti eduskunnassa translain uudistusta vastaan.
– Tässä pantiin kansanedustajat ja eduskuntaryhmät kaikki vastaamaan siitä, mitä jotkut edustajat ovat tehneet. Sen, ettei haluta tehdä enää yhteistyötä, voisi tulkita rangaistukseksi. Se on kollektiivinen rangaistus ja ne on jo koulussa ja armeijassa todettu ongelmallisiksi, arvioi Hallamaa.
Lue myös: Helsinki Pride: Tässä syyt pudottaa Keskusta ja Kokoomus rannalle – taustalla raskaaksi ja väkivaltaiseksikin koettu keskustelu
Ihmisoikeuskysymys tai omantunnon kysymys
Puolueet käsittelivät translaki-äänestystä omantunnon kysymyksenä, ja sen takia edustajien sallittiin äänestää vakaumuksensa mukaisesti.