Onko Oras Tynkkysen (vihr.) kaltaisten poliitikkojen aika suomalaisessa politiikassa ohi? Näin on joutunut miettimään, kun on seurannut Helsinki Priden päätöksestä syntynyttä keskustelumylläkkää, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Ei ole harmaan sävyjä, ei ole kykyä kuunnella muita. Yhä useampi asia on mustavalkoinen joko tai. Valitse puolesi puhdasoppisesti tai muuten…
Suvaitsevaisuus tallaantuu vastakkainasettelun alle.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen muistutti tänään, että kun eduskunta käsitteli jo kauan ennen translakia tasa-arvoista avioliittolakia, hän teki yhteistyötä kaikkien, siis kaikkien niiden kanssa, jotka jakoivat tavoitteen.
– Yhteistyö ei ollut vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä, Tynkkynen kirjoittaa Twitterissä.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukeva Helsinki Pride -yhteisö ei hyväksy Kokoomusta ja Keskustaa yhteistyökumppanikseen tämän vuoden Pride-viikolle translain äänestyskäyttäytymisen vuoksi.
Tarkemmin ottaen syynä oli, että Kokoomus ei tehnyt translaista ryhmäpäätöstä, ja 10 kansanedustajaa äänesti salissa lakia vastaan. Enemmistö ryhmästä, eli 26 edustajaa, tuki translakia.
Keskustan kansanedustajista puolestaan 13 äänesti lakia vastaan ja 12 puolesta.
Pitkään ajettu translaki meni läpi äänin 113–69 helmikuussa.
Se tuntuu keskustelun perusteella olevan sivuseikka.
Lue myös: Kommentti: Kenen pitäisi loukkaantua Pride-päätöksestä? Suurin ongelma onkin nyt mielensä pahoittanut kokoomuslainen
Heti alkuun on sanottava, että Kokoomus ei varsinaisesti kunnostautunut translain julkisena tukijana. Enemmän koko homma yritettiin hoitaa hissukseen, koska puoluetta äänestäviä konservatiiveja ei haluttu ajaa perussuomalaisten syliin vaalien alla.
Moni kokoomuslainen ja keskustalainen on kuitenkin samaan aikaan tehnyt hartiavoimin töitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasaveroisten oikeuksien puolesta vuosia. Näkyvästi ja julkisesti.
Myös Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset ovat ottaneet translain uudistamiseen myönteisen kannan.
Eräs keskustalainen kommentoi omia synkkiä tuntojaan niin, että ensin rapaa tulee niskaan oman puolueen toisin ajattelevalta väeltä ja sen jälkeen pride-jengi näyttää ovea.
Oikeudet ovat politiikkaa, mutta nyt ne ovat myös puoluepolitiikkaa
Seksuaalivähemmistöjen oikeudet, viimeisimpänä translaki, ovat tietysti politiikkaa.
Pride-kulkue oheistapahtumineen ei ole vain suvaitsevaisuusbileet, vaan se on monelle osallistujalle myös mielenosoitus. Taistelua omasta tilasta ja paikasta, tasaveroisesta oikeudesta olla ja elää.
Mutta aivan oikeutettua on kysyä, että onko Pride nyt myös puoluepolitiikkaa? Vain tietyt aatesuunnat ovat tervetulleita mukaan?
Lähtikö Helsinki Pride määrittelemään kuka saa edistää näitä ihmisoikeuksia eli asia kuuluu vain muutamalle puolueelle?
Lue myös: Orpo kritisoi Helsinki Priden päätöstä sulkea kokoomus kumppaneista: "Minusta se on poliittinen päätös – loukkaa monia ihmisiä"
Eduskunnasta oli pois translain äänestyksestä 17 kansanedustajaa, muun muassa Vasemmistoliitosta. Ei Vasemmistoliittoa ole laitettu tästä tilille.
Kokoomuksessa ja Keskustassa on myös paljon seksuaalivähemmistöjen edustajia. En ihmettele, jos he kokevat, että heille on käännetty selkä.
Sosiaalisen median perusteella Kokoomusta halutaan näpäyttää myös siitä, että puolue vääntää hallitusta kasaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin kielteisesti suhtauvien Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kanssa.
Menikö tukijoita?
Ajat ovat kovat. Jokainen voi katsoa millaista takapakkia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, mutta myös naisten, asema on ottanut monessa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa.
Siksi yhteistyökumppaneita ja liittolaisia voisi ajatella tarvittavan joka suunnalla. Ovia ei kannata sulkea.
Pahimmillaan Helsinki Pride vain voimaannutti päätöksellään tasaveroisten ihmisoikeuksien rapauttajia ja vastustajia.
Vastustajia ei tullut välttämättä lisää, mutta tukijoita saattoi mennä.