Yhdysvaltalainen mikrobiologian professori Emanuel Goldman sanoo The Atlantic -lehdessä, että tilojen desinfiointiin keskittyminen vie huomiota oleellisemmilta tavoilta torjua koronavirusta. Yhdysvaltain tautikeskuksen ja THL:n mukaan koronavirus ei ensisijaisesti tartu pinnoilta, mutta desinfiointiin käytetään runsaasti resursseja erityisesti Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa monet suuryritykset mainostavat panostavansa pintojen ja kaluston desinfiointiin. Myös New Yorkin metro sulkee poikkeuksellisesti ovensa öiden ajaksi puhdistaakseen metrolaituria- New Yorkin kaupungin siivousbudjetin arvioidaan nousevan 100 miljoonaan dollariin eli noin 85 miljoonaan euroon koronatoimien takia tänä vuonna. Yhdysvaltain tautikeskuksen päivitetyn koronaohjeen mukaan koronavirus ei kuitenkaan tartu ensisijaisesti pinnoilta.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n heinäkuun alussa päivitetyssä ohjeistuksessa todetaan koronaviruksen voivan säilyä eri pinnoilla, mutta nykytiedon valossa näin tapahtuvien tartuntojen osuus ei ole merkittävä.
Mikrobiologian professori Emanuel Goldman argumentoi lääketieteellisessä Lancet-aikakauslehdessä heinäkuussa, että tutkimukset viruksen tarttumisesta pinnoilta perustuivat poikkeuksellisen tiheisiin keskittymiin.
The Atlanticin haastatteleman Goldmanin mukaan tilanne vastaa sitä, että kymmenet ihmiset olisivat aivastaneet suoraan pinnoille.
Professori kertoo myös saaneensa sähköpostia eräältä opettajalta siitä, kuinka hänen alueensa kouluja suunnitellaan suljettavaksi kerran viikossa syväpuhdistusta varten.
Tilanteessa, jossa oppilaiden olisi tarkoitus palata kouluihin normaalisti, tällainen ratkaisu vaatisi paljon resursseja.
Goldman puhuu ”torjuntaväsymyksestä”, joka vie ihmisten huomiota pois oleellisemmista tavoista suojautua virukselta.
– Ihmiset ovat väsyneitä kaiken heille syötetyn informaation takia. Meidän pitää kertoa tärkeimmät keinot selkeästi, muuten he ylikuormittuvat, Goldman sanoo Atlanticin haastattelussa.
Artikkelissa nostetaan esille myös Etelä-Koreassa Soulissa maaliskuussa havaittu tautipesäke. Pilvenpiirtäjän 1 000 työntekijästä noin prosentti sai lopulta koronatartunnan, vaikka mahdollisuuksia viruksen tarttumiseksi oli lukuisia.
– Koko vertaisarvioidussa koronatutkimuksessa olen nähnyt ehkä yhden uskottavan raportin viruksen tarttumisesta pinnoilta. Silloinkaan asiasta ei ollut ehdotonta varmuutta, sanoo mikrobiologian professori Donald Schaffner.
Kaikki The Atlanticin haastattelemat tutkijat painottavat silti käsihygienian merkitystä. Tietyissä paikoissa, kuten sairaaloissa, pintojen huolellinen desinfiointi on heidän mukaansa myös oleellista.
– Meidän ei tule ottaa rauhallisesti, vaan keskittyä olennaiseen. Kasvosuojiin, turvaväleihin ja toiminnan siirtämiseen ulkotiloihin. Niin voimme suojautua, Goldman tiivistää.