Professori: Keinotekoiset sadepilvet eivät ratkaise kuivuusongelmaa

Ihminen sateentekijänä – Pystyykö keinotekoisesti tekemään sadepilviä? 7:14

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta tutkii keinotekoista sateenluomista. Hänen mukaansa sadetta ei voi tehdä tyhjästä. Korhonen vieraili aamun Huomenta Suomessa.

Korhosen johtama tutkimusryhmä sai puolentoista miljoonan euron apurahan Arabiemiraateilta sateenmuokkauksen tutkimukseen. Arabiemiraatit on varannut kuusi lentokonetta sateenmuokkausyrityksiin. Korhosen tutkimusryhmä tekee paikalla pienhiukkasten ja pilvien vuorovaikutukseen liittyvää perustutkimusta. Tutkimukseen liittyvät tietokonemallinnukset tehdään Helsingissä.

– Ideana on kylvää pilvien alle pienhiukkasia, Arabiemiraattien tapauksessa suoloja. Sitten toivotaan, että hiukkaset aiheuttaisivat pilvipisaroiden kasvamisen erittäin suureksi, jolloin painovoima lähtisi viemään niitä alaspäin. Näin muodostuisi sade.

Täysin pilvettömälle taivaalle sadetta on mahdotonta loihtia. Taivaalla on oltava valmiiksi pilviä, jotta sadetta voisi saada aikaan.

Jopa kaksi kolmasosaa kärsii kuivuudesta

Korhosen mukaan tieteelliset todisteet sateen keinotekoisesta luomisesta ovat ristiriitaiset. Asiaa on yritetty paljon 1940-luvulta. Tällä hetkelle keinotekoisia sateenluotiyrityksiä tekee noin viisikymmentä maata.

Kuivuus on kasvava ongelma maailmassa. YK:n arvion mukaan jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii kuivuudesta vuoteen 2025 mennessä.

Korhosen mukaan sateenmuokkaus ei yksin ratkaise maailman kuivuusongelmaa.

– Missään tapauksessa tämä ei ole ratkaisu kuivuusongelmaan. Pitää miettiä veden kierrätystä, säästämistä ja varastointia, mutta sateenmuokkaus voi olla osa ratkaisua jossakin päin maailmaa.

Lue myös:

    Uusimmat