Professori arvioi kaasun tuonnin katkeamisen seurauksia Suomelle: Kaupunginosista virrat pois, pahimmillaan täydellinen sähköpimennys

2:25
Katso video: Mitä tapahtuu, jos Suomen sähköverkko menee epätasapainoon?

Jos maakaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan vähenee, Suomikin joutuu säännöstelemään sähkönkulutusta.

Aalto-yliopiston tekniikan professori Peter Lundin mukaan kaasun viennin vähentyminen Eurooppaan säteilee hintojen nousuna ja säännöstelynä myös Suomeen. Tämä johtuu siitä, että osa manner-Euroopan maista, esimerkiksi Saksa ja Hollanti, ovat osa Pohjoismaista sähkömarkkinaa.

– Eli jos siellä tulee pulaa sähköstä se heijastuu myös Suomen sähkömarkkinoille hinnan nousuna, Lund sanoo.

Lundin mukaan Euroopan unioni voisi ottaa käyttöön erilaisia hätälakeja, jos kaasun vienti Keski-Eurooppaan loppuisi kokonaan.

Näillä laeilla EU-maita ohjattaisiin säännöstelemään sähkönkulutusta. Ylikansallisten lakien takia Suomi ei myöskään pystyisi ostamaan esimerkiksi Ruotsista yhtä paljon tuontisähköä kuin normaalisti.

– Sen sijaan tämä sähkö menisi esimerkiksi Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan.

Kulutuksen vähentäminen avainasemassa

Vaikka Eurooppaan saataisiin lisää kaasua lännestä, olemassa ei ole infrastruktuuria, jolla kaasua pystyttäisiin jakamaan kuluttajille, kun idän kaasuputkisto on poissa pelistä.

– Sen takia esimerkiksi Saksassa avainasemassa on nimenomaan kaasun kulutuksen vähentäminen, eikä välttämättä kaasun määrän lisääminen.

Kaikki kaasuntuonti Eurooppaan ei ole vielä loppunut. Jos näin kävisi, olisi se Lundin mukaan Euroopalle katastrofaalista.

Reservistä apua energiapulaan

Sähköntuotannon kapasiteetin lisäämiseksi Suomessa on keskusteltu esimerkiksi hiilivoiman käytön lisäämisestä.

Kun sähkönkulutus ylittää tuotannon, pitää ottaa käyttöön reservejä, jotta sähkönkulutus ja -tuotanto pysyisivät tasapainossa.

Suomessa on esimerkiksi poissa käytöstä olevia voimalaitoksia, joita voidaan ottaa uudelleen käyttöön reservinä.

– Lisäksi Fingridillä on kaasuturbiineja, joilla voidaan tuottaa sähköä. Niillä päästään yleensä pahimman tilanteen yli. Mutta nykyisessä tilanteessa kaupallista reservitehoa ei olla saatu kerättyä, koska sähköyhtiöt eivät ole olleet halukkaita mymään Fingridille tällaista kapasiteettia, Aalto-yliopiston Lund sanoo.

Lundin mukaan nämäkään keinot eivät välttämättä riitä.

– Silloin puhutaan erityisesti kulutuspuolen joustoista eli esimerkiksi jokin kaupungin osa on pari tuntia pimeänä ja sitä sähkökatkosta kierrätetään ja tällä tavalla saataisiin kulutusta alaspäin.

Epätasapaino vältettävä hinnalla millä hyvänsä

Säännöstelytoimien ja reservien käytön tarkoitus on pitää sähkönkulutus ja -tuotanto tasapainossa.

Jos kulutus nousee yli tuotannon tason, sähköverkon taajuus putoaa ja sähköverkko menee epätasapainoon.

Tämä voi pahimmillaan aiheuttaa koko sähköjärjestelmän kaatumisen – täyden sähköpimennyksen. Lundin mukaan silloin missään päin maata ei ole sähköä.

– Se on se kaikkein pahin. Sen välttääksemme on käytettävä koviakin keinoja. Kun sähköjärjestelmä on täysin pois päältä, sen rakentaminen uudestaan täytyy tehdä laitos kerrallaan, kunnes kulutus ja tuotanto nousevat takaisin normaalitilanteeseen. Se on iso operaatio ja se tilanne on vältettävä hinnalla millä hyvänsä.

Aalto-yliopiston tekniikan professori Peter Lund kommentoi kaasun tuonnin vähenemisen vaikutuksia Uutisaamussa. Katso koko haastattelu alta

9:56


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja