Närpiössä eletään pelonsekaisia aikoja: sulkeeko energiakriisi suurten kasvihuoneiden ovet?

2:00
Energiakriisi on iskenyt Närpiössä kasvihuoneisiin rajusti – kasvihuoneyrittäjä: Koskaan ei ole ollut lähelläkään tällaista tilannetta

Närpiössä kaikki näyttäisi olevan juuri niin kuin ennen. Suomen ehkä kansainvälisin kaupunki näyttäytyy virkeänä ja hyväntuulisena pikkupaikkana, jossa vietnamilaiset ravintolat ja Aasia-kaupat lyövät kättä Korv-Göranin grillien kanssa.

Vajaan 10 000 asukkaan kaupungissa on yli tuhat kasvihuonetyöntekijää, joista suurin osa puhuu muita kieliä kuin suomi tai ruotsi.

– Ruotsin jälkeen tulee vietnamin kieli, sitten Bosnian kielet ja muut pienemmät kieliryhmät. Suomenkielisiä on viisi prosenttia, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hasse Lindqvist.

Kielitaito tai sen puute ei ole ollut suuri ongelma. Nyt se on noussut esiin, kun kasvihuoneiden tulevaisuus näyttää hämärältä.

Energiakriisin kouraisema ala on työllistänyt työperäisiä maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Närpiöön perheineen, menneet kasvihuoneille töihin ja hankkineet talot.

Nyt arvioidaan, että jopa puolet kasvihuoneista voi sulkea ovensa talveksi. Lomautusten määrää ei tiedetä, mutta puhutaan sadoista.

– Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun meillä on jotakin tällaista. On mahdollista, että loka-maaliskuun ajaksi tulee satoja lomautuksia. Tähän nyt valmistaudutaan, kertoo Lindqvist.

Varautuminen lomautuksiin alkoi

Kunta on kutsunut koolle Kelan, Ely-keskuksen ja TE-toimistojen väkeä. Tavoitteena on turvata mahdollisten lomautusten kohteeksi joutuvan väestön pärjääminen.

– Meillähän on työvoimapula, mutta kielitaitoa tarvitaan monessa työssä. Siksi käynnistämme ensimmäiseksi kielikurssit, kertoo Lindqvist.

Närpiö on loistanut Suomen työllisyystilastojen kärkikaartissa aina. Kun työttömyysprosentti on 2,8, se tarkoittaa työvoimapulaa.

– Jos lomautukset kestävät vain joitakin kuukausia, pärjäämme varmasti talven yli. Jos energiakriisi jatkuu, syntyy ongelmia.

Kasvihuoneyrittäjät kahden vaiheilla

Martin Sigg on kolmannen polven kasvihuoneyrittäjä, joka on pyörittänyt yritystään liki neljäkymmentä vuotta.

Hänen tiluksillaan kasvatetaan tomaattia, miniluumuja ja paprikaa. Työntekijöitä on oman perheen lisäksi kolmetoista.

– Kyllähän tämä aika on paljon epävarmempi mihin on totuttu.

Onko vastaavaa tilannetta ollut ennen?

– Ei lähellekään, tuumaa Sigg.

Hän on kehittänyt yritystään entistä energiatehokkaammaksi jo pitkän aikaa.

Kasvihuoneen koko valaistus perustuu led-lamppuihin, lämmitysmuoto on kotimainen hake ja turve, mehiläiset pörräävät pölyttämässä ja tauteja vastaan käydään biologisin asein.

– Ei olla riippuvaisia tuontipolttoaineista, käytämme haketta ja turvetta, olen äskettäin vaihtanut kaikki led-valoille, mutta tällä hetkellä se ei riitä, tuskailee Sigg.

Hänellä on kolmetoista työntekijää, jotka painavat paljon vaa’assa, kun Sigg miettii tulevaa talvea. Hänellä on halu jatkaa toimintaa, mutta varmaa se ei vielä ole.

– Se riippuu energian hinnasta.

Työntekijöiden lomauttaminen ei ole helppo ratkaisu?

– Ei tietenkään! Se tuo paljon ongelmia heille ja myös meille.

Kasvihuoneiden toiminta työllistää paljon myös välillisesti. Jos tuotanto vähenee, vähenevät työt pakkaamosta ja kuljetuksesta. Myös kotimainen omavaraisuus särkyy.

– Se on itselleni tärkeä asia myös, suomalainen omavaraisuus. Sillä on merkitystä ja siitäkin syystä haluaisin jatkaa toimintaa, sanoo Martin Sigg.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja