Punkkitauti borrelioosista vuonna 1996 väitellyt professori kehuu Suomessa käytössä olevia borrelioositestejä.
Suomen testejä on kritisoitu julkisessa keskustelussa, ja ja ihmisten on jopa kerrottu matkustavan testeihin ulkomaille.
Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri, infektiotautien professori Jarmo Oksi sanoo, että Suomessa käytössä olevat vasta-ainetestit borrelioosin diagnosoimiseksi ovat hyvin kehittyneitä.
– Väittäisin, että meillä käytetään todennäköisesti parempia testejä kuin suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Uskoisin, että juuri missään ei ole saatavilla parempia testejä, Oksi sanoo.
"Toinen testi antaa melkein kenelle tahansa positiivisen"
Oksi haluaa sanoa sanansa myös Saksassa joillakin yksityisklinikoilla käytössä olevista testeistä. Oksin mukaan nimenomaan nämä testit ovat huonoja, koska ne antavat vääriä positiivisia tuloksia.
– Joissakin Saksassa olevista yksityisklinikoista näytetään käytettävän niin sanottua lymfosyyttitransformaatiotestiä, joka on vähän eri asia kuin vasta-ainetesti ja selvästi ongelmallisempi. Tämä testi näyttää positiivista, jos on koskaan vähänkään törmännyt borreliabakteeriin, vaikkei bakteeria nykyään kehossa olisikaan, Oksi tyrmää.
Lymfosyytit kuuluvat ihmisen valkosoluihin, ja Oksin mukaan lymfosyytit voivat siis reagoida borreliabakteeriin, vaikka bakteeria ei ole elimistössä.
Oksi myöntää, että borrelioosin diagnosoiminen voi olla vaikeaa ja että Suomessa käytössä olevat vasta-ainetestitkään eivät ole täydellisiä.
– Ensimmäisen kahden kuukauden aikana punkin puremasta vasta-aineet eivät ole ehtineet vielä nousta. Toisaalta voi olla täysin terve, vaikka vasta-ainetesti olisi positiivinen. Vasta-aineet nousevat todennäköisesti kuitenkin hitaammin kuin lymfosyyttitunnistus, joka saattaa antaa melkein kenelle tahansa positiivisen tuloksen.
Lääkärit: Borrelioosi hankala diagnosoida – täysin varmaa testiä ei olemassakaan (22.7.)