Mitä Venäjä aikoo nyt ja myöhemmin? Naton puolustusministerit pohtivat näitä kysymyksiä liittokunnan päämajassa Brysselissä, jossa tänään keskiviikkona oli siirrytty Ukraina-aiheista Naton puolustuksen ja pelotteen käsittelemiseen.
Kokouksen jälkeen medialle tiedotustilaisuuden pitänyt puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi Venäjän sotatoimien Ukrainassa vaikuttavan Naton puolustukseen ja pelotteeseen siten, että puolustusta Euroopassa on vahvistettava.
Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toi esille kokouksen alla, että Ukrainassa kuluu ammuksia enemmän kuin tuotanto pystyy kattamaan.
Savolan mukaan Venäjän aiheuttama muutos ympäristössä kytkeytyy määräraha- ja huoltovarmuuskysymyksiin. Hän sanoi, että Suomenkin täytyy tulevina vuosina pystyä pitämään kiinni kahden prosentin tavoitteesta, joka Nato-maiden puolustusmenojen pitäisi kattaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Tässä on havaittavissa kaksi kulmaa. Osa maista toi (esiin) sen, että kaksi prosenttia pitää olla lattia, eli vähintään kaksi prosenttia. Ja huomasi, että useilla mailla menee aikaa, että ne pääsevät edes sinne kahden prosentin tasoon, Savola kommentoi kokouksen jälkeen.
Savola totesi Suomen laivuehankkeen ja F-35-hävittäjähankintojen pitävän puolustusmenot lähiaikoina yli vaaditun tason.
– Seuraavan hallituksen on tehtävä päätös siitä, että tässä kahden prosentin tasossa tullaan pysymään myös jatkossa.
Seuraava kunnostettava asia Suomessa on maavoimat, Savola arvioi.
Valmisteleeko Venäjä ilmahyökkäystä?
Yksi kokouksesta tihkuneista ristiriitaisuuksista oli se, valmisteleeko Venäjä jonkinlaista suurta ilmahyökkäystä maajoukkojensa tueksi hävittäjien avulla vai ei. Eilen Yhdysvaltain puolustusministeri painotti valmistautumista Venäjän ilmavoimien hyökkäystoimintaan, vaikka sellaista ei ollut hänen mukaansa nyt nähtävillä.