Presidentti Niinistö otti kantaa Turkin tilanteeseen MTV:n erikoishaastattelussa: Erdogan ei ota mitään luentoja vastaan

Herra tasavallan presidentti, Eurooppa on ollut isossa myllerryksessä tänä kesänä, kuten jo muutaman vuoden ajan. Kuinka dramaattisena pidätte tätä muutosta Euroopassa?

– Ihan muutaman vuoden aikana perustilanne on muuttunut käänteiseksi, siinä missä Eurooppa rakenteli tuollaista turvaympäristöä – oli kumppanuuskeskusteluja Venäjän kanssa, Turkille ikuinen tarjous jäsenyydestä ja Pohjois-Afrikassakin yritettiin rakentaa infrastruktuuria, jotta siirtyminen demokratiaan sujuisi.

– Nyt kun katsotaan tuota samaa kehää tänä päivänä, niin kyllä siinä on melkoista epävakautta Euroopan ympärillä. Tämä on aika vakava signaali Euroopalle, ja sitä pitäisi lähteä purkamaan.

Miten se purkaminen voisi lähteä liikkeelle?

– Eräs tie on tietysti Minskin sopimus, josta on paljon puhuttu ja jota kautta tuo suhde Venäjään voisi pikkuhiljaa normalisoitua. Nyt sitten Turkin tilanne on aivan uusi, ja on vähän vaikeaa vielä ainakaan sanoa, mikä olisi avain siinä suhteessa.

– Lähi-idässähän pyrkivät sitten Eurooppaakin suuremmat, Yhdysvallat lähinnä, harjoittamaan rauhanpolitiikkaa, joka ei ole ainakaan vielä onnistunut.

Päällimäisenä on Turkin asia, millä mielellä te seuraatte vallankaappausyrityksen jälkeistä aikaa, kun Turkin hallinto on ryhtynyt aika laajoihin puhdistuksiin?

– Tietenkin nähdä sotilasvallankaappaus Euroopan porteilla oli sinänsä hätkähdyttävää. Nyt sitten nämä toimet, joihin Erdogan on ryhtynyt, ne ovat selvästi toisinajattelijoiden poistamista julkisesta hallinnosta. En usko, että kysymys on läheskään kaikkien kohdalla, eikä voikaan olla, että olisi jo selvitetty osallisuutta sotilasvallankaappaukseen.

Erdogan on ottanut esille myös kuolemanrangaistuksen palauttamisen. Miten te näette, voiko EU seurata tällaista kehitystä vierestä?

– Ymmärtääkseni Turkki on itse sitoutunut ihmisoikeussopimuksessa ihan muuhun, ja tuo on sitten tietysti sellainen tekijä, jonka jälkeen ei voi ajatella, että Turkki tulisi arvioitua mitenkään Euroopan mittapuihin sopivaksi.seen 

Te olette tavannut presidentti Erdogania, millainen mielikuva on jäänyt hänestä? Onko hän valmis esimerkiksi ottamaan neuvoja vastaan ihmisoikeuskysymyksissä länneltä?

– Ainakin olen keskustellut joka kerta hänet tavatessani niistä, ja minusta hänen käyttäytymisensä viesti selvästi, että ei hän ota mitään luentoja vastaan.

Turkin geopoliittinen asema on erittäin tärkeä tuossa Aasian Euroopan porttina. Kuinka te näette, voiko EU olla kovinkin tiukkana Turkkia tiukkaamassa, kun on tämä pakolaiskriisi?

– Sanoisin, että kaiken kaikkiaan ottaen huomioon sen, mitä tuosta epävakauden piiristä puhuin, niin kyllä Euroopan pitäisi nyt keskittyä ratkomaan tätä kokonaisuutta ja puolustamaan turvallisuutta, mutta myös perusarvojaan.

– Ja siinä suhteessa minusta Euroopan Unionin yhteistyö on vähän mittarissa, että löytyykö tällainen yhteinen käsitys, ja unohdettaisiin ehkä sitten hetkeksi ne rahaliikenneriidat, joita helposti on. Ja ehkä hetkeksi pitäisi unohtaa maakohtaiset erityisintressitkin, nähdä tämä kokonaisuus ja toimia yhtenäisesti. Se jo vakuuttaa aika paljon.

Onko EU toiminut viime päivinä mielestänne riittävän hyvin tässä suhteessa?

– No meillähän on pitkin kevättä nimenomaan pakolaiskysymyksen kohdalla varsin sekavaa kokemusta siitä, miten jäsenmaat kukin erikseen alkoivat reagoida. Onneksi EU sai jollain tavalla sen asian otteeseensa. Mutta ajatellaan vaikka brexitiä, sen synnyttämää keskustelua, niin ei tuo Euroopan yhtenäisyys nyt ihan parasta mahdollista luokkaa ole. 

Onko tässä uhkakuva, että Turkki etääntyy Euroopasta ja kääntyy toiseen suuntaan, esimerkiksi Venäjän suuntaan?

– Saattaa hyvinkin olla, kun Turkki ja Venäjä pääsivät tästä hävittäjän alasampumisesta jonkinasteiseen sopimukseen, anteeksipyyntöjen kautta, niin sitä tietysti tervehdittiin ilolla, ettei siinä suhteessa tapahtunut – siis Turkin ja Venäjän suhteessa – mitään pysyvää välienrikkoutumista tai konfliktia.

– Mutta kyllä Euroopan Unionin on nyt syytä katsoa, kuinka pitkälle tämä Venäjän ja Turkin yhteinen taival saattaa edetä.

Mitä se voi merkitä Euroopalle, EU:lle, jos Venäjä ja Turkki löytävät toisensa tiivistikin?

– Riippuu vähän minkä tyypin asioissa löytävät, tietysti Venäjän ja Turkin yhteistyö vaikuttaisi Eurooppaan aika olennaisesti, hyvässä tai huonossa.

Te olette tavannut kesän aikana sekä presidentti Putinin, että Nato-maiden johtajia. Mikä on teidän näkemyksenne nyt tällä hetkellä Naton ja Venäjän suhteista?

– Vuoropuhelua ainakin käydään. Ei siinä mitään suuria askeleita eteenpäin ole ollut, eikä ehkä näköpiirissäkään, mutta tärkeintä on, että se keskusteluyhteys on taas käynnistynyt, ja että sitä jatketaan.

Jopa Venäjä-pakotteiden purkamisesta asteittain on ollut keskustelua Suomessakin. Onko se vähän liian toiveikasta tällä hetkellä? 

– En tiedä, onko Suomessa ihan vakavasti puhuttu mistään asteittaisesta purkamisesta. Kyllä meidän kantamme on ollut se, että Minskin sopimuksen pitää edetä ja Minskin sopimuksen pitää valmistua. Sitten ehkä näitä sanktioita voidaan siltä osin kuin ne Minskin sopimuksen perusteella on purettavissa, niin katsoa.

Yksi asia, mikä voisi tuoda liennytystä, on teidän aloitteenne näiden Itämeren vaarallisten pimeiden lentojen estämisestä. Se on saanut vastakaikua molemmilta osapuolilta. Onko mahdollista, että tämä aloite voisi tulla käytäntöön?

– Siinä oli oikeastaan pääotsakkeena ylipäätään lentoturvallisuus, ja voisin vähän ottaa mallia Syyrian tilanteesta. Siellä kuitenkin Yhdysvallat ja Venäjä ovat ymmärtääkseni aika tarkoinkin kyenneet sopimaan siitä, miten keskinäiset vahingot ilmassa vältettäisiin ja ehkä muuallakin.

– Toivottavasti tuo nyt etenee. Näyttää siltä, että Nato on viemässä sitä Wienin sopimuksen lentoturvallisuussääntöihin, ja silloin tietysti asia olisi aika paljon ETYJin käsissä.

Sitten otetaan vielä yksi teema esiin. Terrorismi, joka on puhuttanut tässä pitkään ja nyt päällimmäisenä Nizzan iskut. Miten te näette, mitä pitäisi tehdä, että päästäisiin paremmin kiinni terrorismiin tuolla tiedonsaannin ja valvonnan puolella?

– Näyttää siltä, että kaikkien asiantuntijoiden mukaan nimenomaan tiedonsaanti, ennakkotietoisuus, on se kaikkein keskeisin asia ja siinä suhteessa varmasti meilläkin on vielä töitä tehtävänä.

– Olen pariinkin otteeseen myös edellisen hallituksen ja nykyisen hallituksen aikana keskustellut tästä kysymyksestä kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa, ja kyllä meidän palavereissamme on ollut paljon ymmärrystä siihen, että tälläkin puolella on edettävä.

Otetaan sitten tuo toinen puoli siitä, eli ihmisten pelot. Ihmiset ovat kauhuissaan siitä, mitä on nyt Euroopassa tapahtunut. Mikä on teidän viestinne kesällä 2016 suomalaisille? Miten tästä eteenpäin?

– Me emme ole Suomessa kuitenkaan havainneet mitään uusia huolenaiheita tässä suhteessa. Toki asioita seurataan tarkoin jatkuvasti, ja on ymmärrettävä se, ettemme me missään lintukodossa ole.

– Mutta varmasti paras lääke on nyt kuitenkin se, ettemme me nyt heittäydy pelkästään huolehtimaan, vaan pyrimme toisaalta tekemään toimia juuri siellä tiedonsaannin puolella ja sitten elämään normaalia elämää.

Ja vielä lopuksi: Kuinka luottavainen olette, että Eurooppa selviää näistä myrskyistä, joita tällä hetkellä on joka laidalla Eurooppaa?

– Kyllä minä uskon, että niille, jotka eurooppalaista yhteistyötä arvostavat, aukeaa nyt se, että tässä on nyt yhteenhitsautumisen paikka.

Ja onnistuuko se Euroopalta?

– Kyllä minä uskon.