Poliisiylijohtaja jyrkkänä säästökritiikistä: "En tiedä millä matematiikalla laskettu"

– En tiedä millä matematiikalla hän on laskenut tai mitä siihen on laskettu, mutta nämä Mansikka-ahon luvut eivät pidä paikkansa, Kolehmainen toteaa MTV Uutisille.

Itä-Suomen poliisilaitoksella virkansa jättävä ja yliopistotutkijaksi siirtyvä Heikki Mansikka-aho kritisoi poliisin säästöohjelmaa Savon Sanomien haastattelussa. Hänen mukaansa Poliisihallituksen palkankorotukset veivät lähes sata kenttäpoliisin virkaa. Mansikka-ahon mukaan rakenneuudistuksessa ei koskettu operatiiviseen henkilöstöön lainkaan, vaan uudistuksen myötä Poliisihallitus kasvoi ja virkojen palkkaluokitukset nousivat.

– Tämä ei pidä paikkansa. Tavoitteena oli koskea mahdollisimman vähän operatiiviseen henkilöstöön. Kun meillä on 80 prosenttia henkilöstökuluja ja säästöjä edellytetään, niin tietysti mikään ryhmä ei ole täysin suojassa.

Kolehmaisen mukaan esimerkiksi hälytyspartioinnista on pyritty tekemään mahdollisimman vähän säästöjä.

– Mahdollisimman vähän pyrimme tähän koskemaan ja siinä onnistuttiinkin, Kolehmainen vastaa.

"Henkilöstöllä loppuun palamisen vaara"

Poliisihallituksen paisumiseen liittyvästä kritiikistä Kolehmainen on myös eri mieltä. 

– Kun itse tulin valvonta- ja hälytystoimintayksikön päälliköksi vuoden 2011 alusta, yksikössä oli 23 ihmistä. Kahden vuoden päästä yksikkö lakkasi olemasta ja minulla oli jäljellä 12 ihmistä. Joten kyllä ylijohdon porukkaa vähennettiin. 

Lakkautuslistalle joutuneen liikkuvan poliisin virat siirrettiin paikallispoliisiin. Poliisihallituksen virkojen määrän tuli pysyä samana, 178 henkilötyövuoden rajoissa, mutta Mansikka-ahon mukaan luku on nyt 282 henkilötyövuotta. Kolehmaisen mukaan luvut eivät pidä paikkaansa.

– Pora 3:n hallintorakenteen uudistuksessa edellytettiin, että luku, jota tavoitellaan olisi 118 henkilötyövuotta. Ja nyt kun hallintorakenteen uudistus helmikuun lopussa kuitattiin, pääsimme lukuun 124. Vaikka millaista voimistelua tehtiin, tämän alemmas ei päästä, jos haluamme pitää toimintoja yllä, Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen kertoo, että lukumäärä johtuu myös siitä, että hallintorakenneuudistuksen myötä Poliisihallitukseen tulisi uusia tehtäviä. Hän nostaa esille myös työhyvinvoinnin.

– Kun lähes 11 000 ihmisen organisaatiossa ylin johto on näinkin pieni kuin 118, niin oli toimintoja, joissa henkilöstöllä oli käytännössä lähes loppuun palamisen vaara. Esimerkiksi yksi ihminen vastasi meidän toimipaikoista, se on liian vähän. 

Hallinnon sisälle ei ole "piiloteltu" ihmisiä

Kolehmaisen mukaan myöskään väite siitä, että hallinnon sisälle olisi keinotekoisesti piilotettu ylijohdon ihmisiä, ei pidä paikkaansa.

– Ylijohdon tehtävien lisäksi meillä on esimerkiksi konsernipalvelut, jotka muodostuivat, kun poliisin tekniikkakeskus lopetettiin. He tekivät Poliisihallituksen alla tehtäviä ja jonnekin heidät piti sijoittaa. Eihän niitä ihmisiä voinut irtisanoa tekniikkakeskuksen lopettamisen jälkeen. Silloin nämä henkilöt siirtyivät konsernipalveluun. Jos Mansikka-aho laskenut näitä henkilöitä, tulkinta on virheellinen, Seppo Kolehmainen sanoo.