Poliisitodistaja: Aueria epäilleet tutkijat vaiennettiin

Ryhmä rikostutkijoita olisi halunnut selvittää Anneli Auerin osuuden tarkemmin jo heti alussa, salissa kuultu poliisitodistaja kertoi. Ulvilan murhajutun käsittely jatkuu Porissa maanantaina.

Rikosylikonstaapeli Esa Koivuniemi Satakunnan poliisilaitokselta oli mukana Jukka S. Lahden murhan tutkinnan alkuvaiheessa joulukuussa 2006.

Hän kertoi oikeussalissa, että Auerin osuudesta oli epäilyjä tutkintaryhmän sisällä. Samasta kertoi toinen salissa kuultu poliisitodistaja Jouni Koskensalo.

Koivuniemen mukaan rikostutkinta ei poikennut tavanomaisesta. Poliisit tutkivat Tähtisentiellä sijaitsevan asunnon kerran pintapuolisesti. Sen jälkeen paikan perkasivat tekniset tutkijat, jonka jälkeen murhatutkijat palasivat paikalle vielä uudestaan.

– Taktiset tutkijat miettivät alussa kaikkia mahdollisuuksia. Se linjautui niin tutkinnanjohtajan toimesta, että katsotaan ulkopuolista. Tekniset tutkijat etsivät jälkiä ulkopuolisesta. Tutkinnanjohtaja ilmoitti, että hän pitää Aueria asianomistajana, Koivuniemi kertoi.

Koivuniemi kertoo kirjoittaneensa poliisin palaverihuoneen seinälle "Vaimon osuus", mutta seuraavana päivänä se oli pyyhitty pois. Hänen mukaansa moni tutkintaryhmästä olisi halunnut jo selvittää Auerin osuuden tarkemmin.

– Ei otettu sillä tarkkuudella kun olisi normaalisti otettu. Tekniikka ei tutkinut Auerin osuutta niin tarkasti kuin olisi pitänyt, poliisi sanoi.

Koivuniemen mukaan tämä oli tutkinnanjohtajan linjaus.

– Me laadimme toisena päivänä kollegojen kanssa kanssa muistion, johon kokosimme ristiriidat, epäillyttävät ja ihmetyttävät asiat Auerin osuudesta. Mulle jäi käsitys, että se ei vaikuttanut mitenkään.

Koivuniemen mukaan tutkijat olivat ihmetelleet muun muassa näitä asioita:

- hätäkeskusnauhalla ei kuulunut tappelua

- miksi Auer ei soittanut nopeammin hätäkeskukseen

- Auer ei ollut vienyt lapsia turvaan

- tekoase oli ohutteräinen fileerausveitsi, jollaisia löytyy keittiöistä

- asunto oli yleisesti epäsiisti

Muistio tehtiin sen jälkeen, kun tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti oli heti Anneli Auerin sairaalakuulustelun jälkeen linjannut Auerin ulos tutkinnasta.

– Ei meitä mitenkään estetty, toinen todistaja Koskensalo kertoi. – Ne olivat ihan perusasioita. Ei se mikään salainen muistio ollut.

Mitä jäi tutkimatta?

Poliisitodistaja Koskensalo kertoi, että asuntoa tarkastettaessa tutkintaryhmä huomioi myös Auerin osuuden.

– Jäikö jotain tutkimatta Auerin osuudesta? syyttäjä kysyi.

– Tekninen tutkinta lähti ulkopuolisesta tekijästä ja ne paikat, jossa ulkopuolinen tekijä olisi voinut liikkua, on tarkastettu hyvin. Asunnon teknisessä tutkinnassa olisi pitänyt selvittää tarkemmin Auerin osuus. Kuitututkimuksia olisi pitänyt tehdä tarkemmin koko asunnossa. Asunto olisi pitänyt sulkea pidemmäksi aikaa, siten että kaikki olisi pitänyt voida tutkia.

Koskensalon mukaan talossa oli vain poliisin eristysnauha. Avaimilla sinne pääsi sisään kuka tahansa, poliisi kertoo. Vartiointia ei ollut.

– Olisi pitänyt katsoa kaikki huoneet ja kaikki kaapit. Auerin osuutta ei huomioitu tarkemmin ja teknistä tutkintaa olisi pitänyt kohdistaa myös Aueriin itseensä. Esimerkiksi Auerin jalkapohjat olisi pitänyt dokumentoida mahdollisten haavojen takia. Auerilta ei otettu kynnenalusnäytteitä. Niistä olisi voinut löytyä kuituja ja dna:ta.

– Onko Auerilta irronnut hiuksia väkivaltaisesti. Onko hiuksissa verta? Koskensalo luettelee. – Siinä jäi selkeästi seikkoja tutkimatta.

Lue myös:

    Uusimmat