Jihadismitutkija Isisistä Euroopassa: "Kuva uhasta parhaimmillaankin epäselvä"

Jihadismitutkija Juha Saarinen FMECG:sta sanoo MTV Uutisille, että vaikka jihadismin uhka on Euroopassa korkeimmillaan, se ei rajoitu pelkästään Isisiin, vaan on myös seurausta jihadististen yhteisöjen voimistumisesta Länsi-Euroopassa.

– Suomen Kuvalehden artikkelissa oli paljon spekulaatiota, mutta vähän tietoa. Tilannekuvamme Isisin aiheuttamasta uhasta Euroopassa on parhaimmillaankin epäselvä, vaikka Isis on konkreettinen turvallisuusuhka jo pelkästään sen takia, että se näkee länsimaat vihollisenaan.

Erityisesti Isisin keskusjohdon vielä epäselvä rooli Pariisin kohdistuneissa iskuissa mietityttää Saarista.

Onko iskun toteuttanut Isisiä kannattava itsenäinen eurooppalainen solu, onko aloite tullut ryhmän keskusjohdolta, joka on mahdollisesti auttanut myös iskun suunnittelussa ja toteutuksessa, vai onko iskun toteuttanut ryhmä saanut tukea tai ohjausta Isisiin kuuluvilta, mutta oma-aloitteisesti toimivilta jihadisteilta Syyriassa?

Saarinen sanoo, että mikäli keskusjohdolla on ollut konkreettinen rooli Pariisin iskuissa, olisi se ensimmäinen julkinen tapaus, jossa Isis pyrkisi käyttämään resurssejaan ja taistelijoitaan terrori-iskujen toteuttamiseksi Euroopassa.

– Keskeinen kysymys on, miksi? Onko Isis kiinnittämässä entistä enemmän huomiota Eurooppaan, koska sillä menee konfliktialueilla huonommin? Vai onko Isis pyrkinyt jo vuosien ajan tällaisten iskujen toteuttamiseksi, onnistuen siinä vasta nyt? Näihin kysymyksiin ei vielä voida varmuudella vastata.

"Pelonlietsonnasta kannattaisi pidättäytyä"

Aiemmin Isisin strategia Euroopassa on Saarisen mukaan näyttäytynyt lähinnä pyrkimyksenä inspiroida länsimaissa asuvia ryhmän kannattajia toteuttamaan terrori-iskuja.

– Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että meillä ei ole kovin kattavaa kokonaiskuvaa Isisin uhasta Euroopassa. Se tulee tarkentumaan tulevien vuosien aikana, kun saadaan lisää tietoa esimerkiksi siitä, minkälaiset yhteydet Isisiin tai sen riveissä Syyriassa tai Irakissa taisteleviin yksilöihin kuluvan vuoden aikana nähdyillä terrori-iskuilla sekä keskeytetyillä iskusuunnitelmilla on.

Länsimaihin soluttautuneiden taistelijoiden läsnäolon mahdollisuutta Suomessa ei kuitenkaan voida Saarisen mukaan sulkea pois.

– Tänne on tullut takaisin noin 20 henkilöä konfliktialueelta virallisten kommenttien mukaan, ja me emme tiedä näistä henkilöistä kovinkaan paljoa. Pelonlietsonnasta kannattaisi kuitenkin pidättäytyä.

"Jihadismin uhka Länsi-Euroopassa korkeampi kuin aiemmin"

Europolin johtaja Rob Wainwrightin kommenttiin tulkintaan kymmenen vuoden suurimmasta terroriuhasta Euroopassa on Saarisen mielestä sekoittunut kaksi asiaa, sillä laajempi jihadistisen liikehdinnän aiheuttama uhka ja yksittäinen jihdistijärjestö eivät ole sama asia.

– Jihadismin uhka Länsi-Euroopassa on tällä hetkellä todella korkea, korkeampi kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Se ei kuitenkaan ole sidoksissa pelkästään Isisiin, vaan Euroopassa jihadistiset verkostot ja ryhmät voivat myös toimia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti jaetun jihadismin ideologian viitekehyksessä.

Saarisen mukaan Isisin nousu on kuitenkin aktivoinut jihadistiyhteisöjä Länsi-Euroopassa.

Valtioiden rajat ylittävistä terroriristiverkostoista esimerkkinä toimii Mullah Krekarin verkostot, joihin Italian poliisi iski aiemmin tässä kuussa.

Toinen tärkeä huomioitava asia Saarisen mielestä on terrorismistrategioiden jatkuva kehittyminen. Nykyinen kehitys on hänestä suuntaamassa monimutkaisempiin iskuihin.

– Pariisin yhteydessä pitää ottaa huomioon, että tämän mittaluokan iskut ovat kuitenkin harvinaisia. Edelliset vastaavat iskut tapahtuivat Euroopassa 2004 ja 2005. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Isisin uhkaa pitäisi aliarvioida, mutta Pariisin kaltaiset iskut eivät välttämättä ole se, mitä tulevaisuudessa tullaan näkemään kaikista eniten.