Oikeuskäsittelyt kansanryhmää vastaan kiihottamisesta lisääntyivät räjähdysmäisesti parissa vuodessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Ville Eklund

    ville.eklund(at)mtv.fi

    Oikeudessa käsiteltyjen kansanryhmää vastaan kiihottamisten määrä kasvoi moninkertaisesti aktiivisen puuttumisen johdosta, kertoo Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Pekka Hätönen.

    – Viitisen vuotta sitten käsiteltiin koko maassa käräjäoikeudessa yksi tapaus. Vuosina 2017–2018, kun tähän oli resursoitu ja puututtu aktiivisesti, käsiteltyjen tapausten määrä nousi 50–60:een, hän kertoo.

    Hätösen mukaan tämä kertoo siitä, että tapauksia päätyy enemmän syyttäjälle ja oikeuteen, kun työhön on laitettu enemmän resursseja.

    Tilastokeskuksen oikeustilastojen perusteella vuosina 2009–2017 annettiin vain muutamia tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta vuosittain.

    Yksilöön kohdistuvia rikoksia jää pimentoon

    Hätösen mukaan pimentoon jää paljon yksilöön kohdistuvia viharikoksia. Syynä on erityisesti se, että yksilöön kohdistuvat vihapuherikokset, kuten kunnianloukkaus, ovat asianomistajarikoksia.

    – Silloin se on täysin uhrin harteilla, haluaako hän viedä asian eteenpäin.

    Kyse voi olla yksinkertaisesti myös siitä, kykeneekö henkilö viemään asiaansa itse eteenpäin.

    – Onko hän sellaisessa tilanteessa, että hän jaksaa käydä raskaan viranomaisprosessin läpi, Hätönen kysyy.

    Hätönen ei kommentoi tarkemmin sitä, onko eri viranomaistahoilla riittävästi resursseja vihapuhetta koskevien rikosten selvittämiseen ja oikeuteen saattamiseen.

    – Se riippuu ihan siitä, mikä meidän yhteiskunnamme tahotila on. Kuinka paljon haluamme suojata ihmisiä tällaiselta vihamieliseltä käyttäytymiseltä, suoranaiselta ihmisvihalta, Hätönen ilmaisee.

    Lue lisää aiheesta:
    Vihapuhe Poliisi Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •