Mainos

Poliisi epäilee: Kansanedustaja Eero Lehdeltä yritettiin huijata yli 13 miljoonaa euroa tekaistuilla laskuilla

Poliisi tiedotti tänään, että eteläsuomalaiselta kansanedustajana toimineelta henkilöltä yritettiin periä oikeusteitse yli 13 miljoonan euron suuruista, tekaistuksi epäiltyä saatavaa. Kyseessä on kansanedustajana toiminut Eero Lehti.

Eero Lehti vahvisti asian ensiksi Helsingin Sanomille. MTV Uutiset tavoitti Lehden tänään aamupäivällä.

– Tämä henkilö lähetti minulle perusteettomia huijauslaskuja, jotka oli vedetty täysin hatusta. Vastaavanlaisia laskuja on todennäköisesti lähetetty monelle muullekin, mutta ei ole mitään perusteita maksaa niitä. On hyvä, että poliisi tutkii asiaa, Lehti kommentoi.

Lehti muistelee saaneensa ainakin kaksi perusteetonta laskua. Epäilty rikos tapahtui tammikuussa 2015. Lehden mukaan vastaavanlaisia laskuja on tullut tämän jälkeenkin.

Ensin lähestyttiin sähköpostitse

Saatavaa yritettiin periä ensin lähettämällä laskuja ja kehotuksia sähköpostitse. Kun maksua ei suoritettu, saatavaa yritettiin periä jättämällä Tuusulan käräjäoikeuteen velkomiskanne. Tapahtumaketjusta tehtiin poliisille tutkintapyyntö.

– Kyseessä on niin sanottu prosessipetos, jossa viranomaista erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös riita-asiassa. Petos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi muuten oikeutettu. Koska käräjäoikeus jätti lopulta antamatta päätöksen, eikä maksua tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitokselta.

Vaikuttimena voi olla negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen

Prosessipetokset perustuvat viranomaisen, tässä tapauksessa tuomioistuinlaitoksen, toiminnan hyväksikäyttämiseen, jonka voimassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa.

Vaikka vaatimus olisikin perusteeton ja hylättäisiin käräjäoikeudessa, asian selvittelystä tuomioistuimessa voi aiheutua merkittäviä kuluja sekä erilaista haittaa vastaajalle.

Velkojaksi tekeytyvä taho saattaa itsekin ymmärtää, että varsinaista rahallista hyötyä hän ei tule teollaan saavuttamaan. Tämänkaltaisen teon tosiasiallisena vaikuttimena velkojaksi tekeytyneellä taholla voikin olla vain kulujen ja haitan tai negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle.

– Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi. Tämänkaltainen perimisyritys on rangaistava teko, Saaristola toteaa.

Tutkinta valmistuu pian

Sama kansanedustaja oli joutunut aiemminkin tekemisiin tässä perimisyrityksessä velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa.

Esitutkinnan aikana ei ilmennyt mitään laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua. Koska maksua ei kuitenkaan tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle. Rikosnimike on siis törkeän petoksen yritys.

Esitutkinta valmistuu lähiaikoina, ja juttu siirtyy tämän jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja