Pojatkin kokevat seurusteluväkivaltaa – pelko on hälytysmerkki

– Aiheesta pitäisi puhua meillä enemmän. Pitäisi tuoda esiin se, että nuorten kokema väkivalta on vakavasti otettavaa parisuhdeväkivaltaa, jolla voi olla pitkäaikaisia seurauksia. Väkivaltaiset toimintamallit eivät kehity tyhjästä napsahtaen, kun muutetaan asumaan yhteen. Niille on oma taustansa, miettii Isotalo.

Hän tekee Turun yliopistolle tutkimusta seurustelusuhdeväkivallasta poliisille tehtyjen rikosilmoitusten valossa. Niistä näkyy, että väkivalta voi olla moninaista. Tavallisinta on liikkumisen estäminen, töniminen, lyöminen ja potkiminen.

Lähes kolmasosassa ilmoituksista kuvattiin kuitenkin myös kuristamista, tukehduttamista tai niiden yritystä. Muuta vakavampaa väkivaltaa olivat pään hakkaaminen jotakin vasten ja teräaseen käyttö. Lähes yhdeksän kymmenestä uhrista on tyttöjä.

Tutkimus perustuu vuoden 2013 rikosilmoituksiin 15-20-vuotiaisiin nuoriin kohdistuneista pahoinpitelyistä. Niistä on poimittu tapaukset, joissa osapuolet eivät ole olleet avo- tai avioliitossa eikä heillä ole yhteisiä lapsia.

Pelko on hälytysmerkki

– Hälytysmerkki on, jos omassa suhteessaan joutuu pelkäämään, tiivistää suunnittelija Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Viime vuonna aiempaa useampi nuori otti yhteyttä liiton pyörittämän Nettiturvakodin chattiin. Monia askarruttivat seksuaalinen pakottaminen sekä fyysinen ja henkinen väkivalta. Seurustelua saattavat varjostaa mustasukkaisuus, kontrollointi ja haukkuminen.

Kovasen mukaan kaltoinkohtelulle voivat altistaa esimerkiksi repaleinen perhetausta, kokemattomuus, huono itsetunto ja kaveripiiri. Ne voivat hämärtää, mikä suhteissa on hyväksyttävää ja mikä ei. Seurusteluväkivaltaa voi kuitenkin kokea kuka vain.

– Nuoren kanssa on tärkeää keskustella parisuhteen pelisäännöistä ja omista oikeuksista.