Pohjois-Karjalaan maan ensimmäinen sote-alue "Siun sote"

Pohjois-Karjalassa ei jääty odottelemaan valtakunnallista ratkaisua.
Sote-aluetta valmisteleva hanke perustettiin keväällä 2014 ennakoimaan valtakunnan sote-uudistusta ja varmistamaan maakunnan tarpeiden huomioiminen uudistuksessa.

Päätökset samaan aikaan

Puolentoista vuoden valmistelun jälkeen sote-alueeseen liittyminen oli maanantaina 14 valtuuston listalla ensimmäisenä asiana ja samalla kellonlyömällä.

- Tämä kuulostaa ja näyttää kovin helpolta. Miksi tätä ei ole muualla tehty?

- No sanotaanko niin, että muut ovat jääneet odottelemaan että jostakin tulee suuri viisaus. Todellisuudessa tämä tuotannon ja käytännön asioiden toteutus tulee tapahtua täällä kentällä, korostaa Siun sote -ohjausryhmän sihteeri, ylilääkäri Anu Niemi.

Tuottaa ja järjestää

Kunnat perustavat nyt uuden kuntayhtymän, joka aluksi sekä järjestää että tuottaa sote-palvelut mukaanlukien erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon. Vuodesta 2019 alkaen valtio vastaisi järjestämisestä. 

Mutta entäpä jos valtakunnallinen sote-ratkaisu saa vielä uusia muotoja?

- Meidän ei ehkä tarvitse muuttaa mitään, koska meidän mallimme istuu sinänsä mihin tahansa valtionhallinnon taholta tulevaan toimintakonseptiin, Niemi lupaa. 

Rahoitus perustuisi käyttöön

Pohjois-Karjalan sotemallissa rahat tulevat kunnilta. Kustannukset jaetaan 95 prosenttia käytön ja viisi prosenttia asukasluvun mukaan.

Kulujen kuriinlaittaminen on keskeisiä tavoitteita, se oli syy myös maakunnalliseen omatoimisuuteen.

- Puhtaasti siitä syystä, että Pohjois-Karjalan kunnilla ei ole taloudellista liikkumavaraa odottaa enää montaa vuotta että kansallisesti tulee suurta viisautta.

Rahoitusta pohtinut työryhmä kävi läpi useita vaihtoehtoisia rahoitusmalleja kevään ja kesän aikana. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman kannustava ja oikeudenmukainen malli, joka ei kuitenkaan suuresti muuttaisi kuntien tämänhetkisiä maksuosuuksia.

Rahoitusmallin tavoitteena on myös suitsia sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Tällä hetkellä maakunnan sote-kustannusten kasvu on ollut keskimäärin 5-7 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on vakauttaa kasvu noin yhden prosentin vuositasolle vastaamaan kuntien kantokykyä.

Sopimuksessa huomioitu lähipalvelut

Palvelut on jaettu kunnissa oleviin lähipalveluihin sekä alueen yhteisiin palveluihin. Yhteiset palvelut olisivat pääasiassa vaativampaa asiantuntijuutta vaativia erityispalveluita, joita myös tuotaisiin lähelle palvelujen käyttäjiä esimerkiksi jalkautuvina vastaanottoina tai konsultaatioina.

Kunnat käyttäisivät omistajaohjausta antamalla taloudelliset raamit kuntayhtymän toiminnalle. Kuntayhtymän valtuustoon kunnat saisivat edustajia asukasluvun mukaan, yksi edustaja jokaista alkavaa 3 500 asukasta kohden. 

Ammattilaisista kova pula

Pienten kuntien henkilöstö odotti tulosillassa, että uusi sote-alue tuo lisähartioita omaan työhön.

- Meillä on työvoimapula tietyillä alueilla. Ei saada sosiaalityöntekijöitä ja lääkäritkin ovat aina kiven alla, ei saada puheterapeuttia. Odotetaan, että saadaan vähän isompi organisaatio sinne taakse ja houkuttelevampi työntekijöitäkin kohtaan, pohti Juuan kunnan johtava hoitaja Jenni Halonen. 

Suuri huoli on ollut myös palveluverkon mahdollisesta karsimisesta.
- Olen luottavaisin mielin, että niitä jalkautuvia palveluja meille tuodaan ja me olemme niistä tyytyviäisiä, Halonen uskoi.

Pohjois-Karjalan malli saa nimekseen murrepohjaisen Siun sote. Aika näyttää tuleeko siitä kuntalaisille myös Miun sote.

Jutun ingressiä täydennetty 27.10. klo 18.05: Pohjois-Karjalan sote-alue on ensimmäinen, joka on perustettu ennakoimaan hallituksen tulevaa sote-ratkaisua. Aiemmin Etelä-Karjalaan perustettu Eksote on syntynyt jo paljon aiemmin kuin hallitukset alkoivat miettiä sote-alueita muualle maahan.