Tyhjästä synnytettävä hyvinvointialueiden hallinto-organisaatio uhkaa vaatia vielä satojen miljoonien lisärahoitusta.
Vasta valittujen aluevaltuutettujen työt alkavat maaliskuun alussa vauhdilla, sillä sotepalvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alusta.
Sote-uudistuksen valmistelu etenee tulevilla hyvinvointialueilla vaihtelevaan tahtiin. Länsi-Uudellamaalla uudistusta jumittaa etenkin tietojärjestelmien yhteensovittaminen.
– Meidän organisaatiotamme lähdetään rakentamaan ihan alusta. Meillä ei ole siellä mitään järjestelmiä valmiina, ja näin ollen joudumme rakentamaan koko hallinnon ja ICT-järjestelmien kokonaisuuden hyvinvointialueelle, kertoo Espoon kaupungin perusturvajohtaja Sanna Svahn, joka johtaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutyötä.
Lue myös: Valituista aluevaltuutetuista 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja ja 53 prosenttia naisia
Tietojärjestelmien sovitteluun on varattu noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet ovat hakeneet rahaa miljardin edestä. Länsi-Uusimaa on jo uhannut myöhäistää sote-uudistuksen toimeenpanoa, jos lisärahaa ei tipu nopeasti.
1. tammikuuta 2023 järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, joilla pitää olla myös oma kassavirta.
– Voimme ottaa järjestämisvastuun vastaan, eli saamme organisaation siihen kuntoon, että kassavirta hoituu, mutta emme usko, että kaikkia palveluita saataisiin siirrettyä hyvinvointialueelle 2023 alusta, Svahn kertoo.