Uudet hyvinvointialueet kaipaavat satojen miljoonien lisärahoitusta – Länsi-Uusimaa uhkaa viivästyttää sote-uudistusta: "Emme ehdi vuoden 2023 alkuun"

Vasta valittujen aluevaltuutettujen työt alkavat maaliskuun alussa vauhdilla, sillä sotepalvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alusta.

Sote-uudistuksen valmistelu etenee tulevilla hyvinvointi­alueilla vaihtelevaan tahtiin. Länsi-Uudellamaalla uudistusta jumittaa etenkin tietojärjestelmien yhteensovittaminen. 

– Meidän organisaatiotamme lähdetään rakentamaan ihan alusta. Meillä ei ole siellä mitään järjestelmiä valmiina, ja näin ollen joudumme rakentamaan koko hallinnon ja ICT-järjestelmien kokonaisuuden hyvinvointialueelle, kertoo Espoon kaupungin perusturvajohtaja Sanna Svahn, joka johtaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutyötä. 

Lue myös: Valituista aluevaltuutetuista 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja ja 53 prosenttia naisia

Tietojärjestelmien sovitteluun on varattu noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet ovat hakeneet rahaa miljardin edestä.  Länsi-Uusimaa on jo uhannut myöhäistää sote-uudistuksen toimeenpanoa, jos lisärahaa ei tipu nopeasti.

1. tammikuuta 2023 järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, joilla pitää olla myös oma kassavirta.

– Voimme ottaa järjestämisvastuun vastaan, eli saamme organisaation siihen kuntoon, että kassavirta hoituu, mutta emme usko, että kaikkia palveluita saataisiin siirrettyä hyvinvointialueelle 2023 alusta, Svahn kertoo. 

Muun muassa potilastieto- ja palkanmaksujärjestelmät on yhtenäistettävä vielä tämän vuoden aikana. Länsi-Uudellamaalla pelkästään eri potilastietojärjestelmiä on 36.

Alueilla eri lähtökohdat

Kaikkien hyvinvointialueiden valmiutta on koordinoinut sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari. Hän kertoo, että muutos on ollut helpointa alueilla, joilla toimii yksi kuntayhtymä, ja haastavinta niin kutsutuissa sirpalemaakunnissa. 

– Huomattavasti helpompi tilanne on niillä alueilla, joilla on ollut valmiiksi kuntayhtymä. Niissä palvelut on jo koottu yhden organisaation alle, Hakari kertoo. 

Lue lisää: Reisjärvi ja 50 muuta kuntaa jäi vaille omaa edustajaa aluevaaleissa: "Harmittaa totta kai"

Sirpalemaakunnilla tarkoitetaan alueita, joilla on useita järjestämisvastuullisia kuntia. 

– Monet sirpalemaakunnatkin ovat hyvässä vauhdissa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla on hyvin pitkälle tehty valmisteluja.

Mitä jos Länsi-Uudellamaalla ei ehditä saattaa uudistusta maaliin vuoden loppuun mennessä?

– Me käymme sen Länsi-Uusimaan kanssa yhdessä kahden kesken läpi ja katsomme, mitä he voivat ja eivät voi tehdä tällä aikataululla. Etsimme yhdessä heidän kanssaan ratkaisuja, Hakari kertoo. 

Kymmenien miljoonien pyyntöjä jonossa

Uudellamaalla on kritisoitu uudistuksen tiukkaa aikataulua aiemminkin, mutta siirtymästä uhkaa tulla vielä lisälaskua muiltakin. STM on selvittänyt lisäbudjetin tarvetta.

– Meillä on nyt tiedossa se, millaisia lisämäärärahatarpeita alueilla on ja siihen on reagoitu, Hakari kertoo.

Lue lisäksi: Monella hyvinvointialueella kaksi suurinta puoluetta saa aikaan enemmistön – näistä asioista valtapuolueet voivat riidellä

Tarvetta on runsaasti eri puolilla Suomea. 

– Tarpeet ovat olleet alueittain muutamista miljoonista useisiin kymmeniin. Summaahan siitä tulee äkkiä muutama sata miljoonaa helposti. 

Hakarin mukaan siirtymästä aiheutuvat lisäkustannukset eivät heijastu kuitenkaan palveluihin.