Kristian Pulli loikki alkukeväästä Puolassa pituushypyn uuden sisäratojen Suomen ennätyksen 824 ja katkaisi samalla Suomen 21 vuotta kestäneen mitalittoman putken EM-halleissa. Ulkoradoilla kahdeksan metrin ylitystä ei ole kuitenkaan tällä kaudella vielä nähty.
Tokion olympialaisten pituuskarsinta on ohjelmassa 11. kisapäivänä 31. päivä heinäkuuta. Mökiltä puhelimeen vastannut Pulli kertoi keskittymisen tarkentuneen nyt kropan kuuntelemiseen. Myös treeniä on räätälöity sen mukaan.
– Harjoittelun kanssa on alettava ottaa rennommin lähdön lähestyessä. Pieniä ja teräviä harjoituksia hiukan harvemmalla tahdilla, Pulli kertoi MTV Urheilulle.
Taisteluun pituushypyn olympiamitaleista valmistautuu maailmalla tällä hetkellä kovatasoinen joukko. Voimassa oleva kauden kärkitulos 860 on kreikkalaisen Miltiadis Tentogloun nimissä. Kaikki seitsemän kärkinimeä ovat hypänneet yli 835.
– Kun katsoo pituushyppyä tällä hetkellä, maailmalla on yleisesti ottaen aika hyvä taso. Kun miettii omaa suorittamista EM-halleissa, se taas oli erittäin hyvää. Mikään ei tule helpolla, mutta minulla on Tokiossa silti kaikki mahdollisuudet.
Pullin mukaan karsinta tulee olemaan kova haaste jokaiselle. Ei vähiten sen vuoksi, että se käydään muiden lajien tavoin tyhjien katsomoiden edessä.
– Olympialaisissa pitää olla mentaalisesti hirveän vahva. Nyt erityisesti, kun ei ole yleisöä. Se tulee olemaan monelle urheilijalle vaikea paikka. Täytyy yrittää ottaa tämä suomalaiseksi vahvuudeksi.
Karsinnan luonne on aina myös arvaamaton. Pulli muistuttaa Dohan MM-kilpailujen karsinnasta, jossa Tajay Gayle selviytyi loppukilpailuun viimeisenä hyppääjänä 789 kantaneella siivulla. Loppukilpailussa jamaikalainen kaivoi hyppyynsä kokoa lähes metrin lisää ja juhli maailmanmestaruutta tuloksella 869.
Tuolloin loppukilpailuun oikeutti 789 kantanut hyppy. Rion olympialaisissa vastaava lukema oli 785. Tokiossa 790-alkuinen riittää mitä todennäköisimmin, mutta Pulli katsoo kauemmas hiekkaan.
– Olemme ajatelleet sen niin, että jos kasin hyppää karsinnassa, aika vahvoilla ollaan finaaliin – oli taso mikä tahansa. Sitä on etukäteen mahdotonta lähteä ennustamaan, millainen juuri sinä päivänä on porukan vireystila. Taso nousee joka tapauksessa finaalissa aina eri sfääriin karsintaan verrattuna.
Pulli paransi omaa halliennätystään hurjat 41 senttiä, kun hän loikkasi sisäratojen Suomen ennätyksellä 824 EM-pronssille maaliskuussa. Puolan Torunin tapahtumat toimivat yhä selkänojana tulevaan.
– Se tuo luottamusta siihen, että kropassa on mistä ammentaa. En kokenut, että hallihyppäämiseni oli omaa maksimitasoani tai että olisin ollut jonkinlaisessa superkunnossa. Silti pystyin venymään ja nousemaan tietyllä tavalla uudelle tasolle.
Kilpailuissa ei ole kuitenkaan tämän jälkeen vastaavalla tavalla kulkenut. Paavo Nurmen kisoissa kesäkuussa syntynyt kauden paras kantoi 782.
– Harjoituksissa on ollut hankalampaa. Ei ole oikein irronnut ja ne ovat olleet vähän vaihtelevia. On spekuloitu, että olenko harjoitellut liikaa vai liian vähän. Sitä on urheilijana välillä vaikea sanoa, mistä kiikastaa.
– Harjoituksissa on ollut yksittäisiä pilkahduksia siitä, että kulkee erittäin hyvin – jopa paremmin kuin koskaan. Vaihtelua on kuitenkin ollut vähän vielä liikaa.
Kun hyppy ei kulje, keinoja ongelman paikantamiseen on erilaisia.
– Yksi mahdollisuus on konsultoida alan muita asiantuntijoita, joka voi auttaa näkemään tilannetta laatikon ulkopuolelta. Harjoituksissa voi myös yrittää testata pientä harjoitusvasteen muutosta, joka saattaa avata kroppaa. Taustalla voi olla myös pitkäaikaista lihasjumia, joka pitää saada auki.
– Kyse voi olla myös yleisestä henkisestä rasituksesta. Tähtäsin esimerkiksi hallikisaan vahvasti, olin hyvässä kunnossa enkä pitänyt kilpailun jälkeen hirveästi taukoa. Nämä voivat olla sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kroppaan. Tilanne ei ole aina urheilijan omissa käsissä; kroppa saattaakin aueta yhtäkkiä, jolloin kunto voi nousta hetkessä aivan eri sfääreihin, Pulli kuvailee.
LUE MYÖS: Maria Huntington herkuttelee Tokion olympialaisten hurjalla näkymällä – "Sen lupaan tehdä"
Ulkoradoilla kahdeksan metrin ylitystä ei ole kuitenkaan tällä kaudella vielä nähty.
– Se ei huolestuta lainkaan. Ei minulla ollut ennen hallikisojakaan kahdeksaa metriä ylitettynä. On vain pidettävä luottamus itseen ja tunnettava se oma potentiaali.
Huippumenestys Tokiossa saattaa kulminoitua Pullin täysvauhtijuoksun kuntoon. Pysyykö tekniikka kasassa? Pystyykö urheilijat käyttämään ominaisuuksiaan täydessä vauhdissa?
– Täysvauhti sinänsä on toiminut ihan hyvin, mutta hyppääminen siitä on ollut vähän haastavampaa. Hallissakin hyppäsin 14 askeleella, se on ollut tähän asti ehkä se varmin vauhti. Kesällä niitä on myös vähän vaihdeltu, kun on selvitelty, mikä toimii ja mikä ei. Silläkin puolella on kuitenkin varaa, jos kilpailupäivänä oikeasti tuntuu siltä, että jalat pelittää.
– Kaikki vähän riippuu siitä, miten juoksun loppupää toimii. Se täytyy saada toimimaan. Jos pystyn hahmottamaan tilanteen hyvin, vauhtia on mahdollista lisätä. 14 askeltakin on kuitenkin riittänyt, sillä irtosi halli-SE.
Ja ne tavoitteet. Pulli nimeää ensisijaiseksi tavoitteeksi paikan loppukilpailussa. Olympialaisten alusajassa on puolestaan kyse enää vain "mentaalisesta virittelystä".
– Hyppylajeissa ei ole arvokisoissa viime vuosina juuri suomalaisia nähty, etenkään kahdeksaan parhaan joukossa. Karsinta on minulle se ykköskilpailu. Kun finaaliin pääsee, taivas on vain rajana.