Pitääkö lapsille järjestää koulutusta? 15 kysymystä turvapaikanhakijoista

Rajusti kasvaneille luvuille on monta syytä. Sodat Irakissa ja Syyriassa ovat akuutteja syitä, jotka ovat saaneet miljoonat ihmiset jättämään kotinsa.

Sen sijaan Afrikassa puolestaan syyt ovat kroonisempia. Paikallisten kriisien ja esimerkiksi ihmisoikeuskonfliktien lisäksi väestönkasvu on aiheuttanut paljon nuorisotyöttömyyttä, mikä on ajanut etenkin nuoria ihmisiä lähtemään. 

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viiveellä verrattuna muihin Euroopan maihin. Kun muun muassa Etelä-Euroopan maat, Saksa ja Ruotsi alkavat olla jo täynnä turvapaikanhakijoita, on luonnollista että ihmiset hakeutuvat maihin, joissa tilaa vielä on.

2. Mistä turvapaikanhakijat tulevat Suomeen?

Viime viikkoon mennessä Suomeen oli tullut lähes 6000 turvapaikanhakijaa vuoden alusta alkaen, ja viikkokohtaisissa määrissä on edelleen nousua. Koko viime vuoden luku oli 3651.

Eniten hakijoita Suomeen on tullut Irakista, Somaliasta, Albaniasta ja Afganistanista. Myös syyrialaisten määrä on kesän aikana noussut.

3. Mitä reittejä pitkin ihmiset tulevat Suomeen?

Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen pääasiassa kolmea reittiä.

Tänä vuonna suurin osa on tullut lentämällä Helsinki-Vantaalle muista Schengen-alueen maista. Toinen käytetty reitti on laivalla Tukholmasta Turkuun ja Helsinkiin.

Viime päivinä ehdottomasti vilkkain rajanylityspaikka on pohjoisempana, Tornion ja Haaparannan rajanylityspaikalla.

Schengen-alueen ulkorajojen yli tulee Suomeen varsin vähän turvapaikanhakijoita. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vain harvat saapuvat esimerkiksi Venäjältä tai suoralla lennolla Schengen-alueen ulkopuolelta.

4. Miten Suomen viranomaiset ovat varautuneet kasvaviin turvapaikanhakijamääriin? 

Elokuussa julkaistut ennätysmäiset turvapaikanhakijaennusteet yllättivät Suomen viranomaiset.

Esimerkiksi vastaanottokeskuksia on Suomessa viime vuosina pikemminkin suljettu kuin avattu. Heinä-elokuun aikana trendi on kuitenkin ollut toinen.

Suomessa on avattu ja ollaan avaamassa lukuisia uusia vastaanottokeskuksia syksyn aikana. Nykyisten noin 4500 majoituspaikan lisäksi tarvetta on ainakin 2000 uudelle paikalle.

Sisäministeriö on laskenut, että pelkästään turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi tarvitaan lisämäärärahaa tänä vuonna 2,2 miljoonaa euroa ja ensi vuonna lähes 10 miljoonaa enemmän. Lisäresursseja ollaan suuntaamassa sekä maahamuuttovirastolle että poliisille. 

5. Kenellä on oikeus turvapaikkaan?

Jokainen turvapaikkahakemus käsitellään erikseen ja jokainen ihminen arvioidaan yksilöllisesti.

Turvapaikan eli pakolaisstatuksen saa, jos hakijalla on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.

Oleskelulupa pakolaisuuden perusteella myönnetään neljäksi vuodeksi. Jatkolupaa pitää hakea poliisilta, joka selvittää, onko lupaa edellytyksiä jatkaa.

Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, mutta tällöin hänellä ei ole pakolaisasemaa.

Turvapaikkaa ei saa esimerkiksi silloin, kun hakija on tehnyt tai hänen epäillään tehneen törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistaan Suomeen. Turvapaikkaa ei myöskään saa taloudellisista syistä.

6. Miten turvapaikanhakuprosessi etenee?

Saavuttuaan Suomeen hakijan on ilmoittauduttava poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle. He kuulustelevat alustavasti tulijaa, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto päättää näihin tietoihin perustuen käsitelläänkö hakemus Suomessa.

Jos virasto alkaa käsitellä turvapaikkahakemusta, henkilö siirtyy vastaanottokeskukseen odottamaan päätöstä.

Tänä vuonna elokuuhun mennessä turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on ollut 151 vuorokautta eli noin viisi kuukautta. Tämän ajan joko myönteisen tai kielteisen päätöksen saaneet ovat siis odottaneet vastaanottokeskuksessa.

Jos hakija saa myönteisen päätöksen, hän siirtyy kunnan asiakkaaksi. Useimmiten hakijat saavat kuntapaikan siitä kunnasta, jossa vastaanottokeskus sijaitsee. Pakolaisstatuksen saanut voi myös hankkia asunnon itsenäisesti mistä päin Suomea tahansa. 

7. Kuka ylipäätään saa tulla Suomeen turvapaikanhakijaksi?

Periaatteessa turvapaikkaa Suomesta voi hakea aina ja kuka tahansa. Ei ole olemassa laittomia turvapaikanhakijoita. Henkilön on oltava Suomessa.

Se, saako henkilö turvapaikan Suomesta, päätetään aina yksilökohtaisesti. Jos henkilö esimerkiksi tulee turvallisesta lähtömaasta, hän ei saa turvapaikkaa.

8. Mitä tapahtuu turvapaikanhakijalle, jos hänen hakemuksensa hylätään?

Mikäli henkilö ei saa turvapaikkaa Suomesta, on hänellä 30 vuorokautta aikaa poistua maasta. Jos hän ei lähde, poliisi alkaa valmistella hänen saattamistaan. Suomesta järjestetään syksyn aikana muun muassa Albaniaan lukuisia tilauslentoja kielteisen turvapaikkapäätösen saaneille.

Kielteisen turvapaikan saaneella ihmisellä on mahdollisuus hakea vapaaehtoisen paluun järjestelmään, jolloin hän saa joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Tuki vaihtelee noin sadasta eurosta noin tuhanteen euroon muun muassa lähtömaasta riippuen.

Tukea ei myönnetä, jos viranomaiset arvioivat ihmisen käyttävän järjestelmää väärin tai jos hänen ei katsota sitä tarvitsevan.

Suomi on päättänyt Albanian kohdalla, ettei sieltä tuleville ihmisille myönnetä tukea kotiinpaluuseen, koska albanialaisten Suomeen tulon taustalla on järjestelmällistä toimintaa ja maan tilanne on rauhallinen.

9. Saavatko turvapaikanhakijat tehdä töitä?

Saavat. Henkilö voi alkaa työnteon, kun turvapaikkahakemuksen jättämisestä on kulunut kolme kuukautta. Tämä edellyttää, että hakijan matkustusasiakirjat ovat kunnossa.

Jos ihmisellä ei ole matkustusasiakirjoja, kuten passia, pitää hänen odottaa kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä ennen töiden aloittamista.

10. Pitääkö turvapaikanhakijoiden lapsille järjestää Suomessa koulutuspaikka?

Pitää. Lastensuojelulaki koskee myös turvapaikanhakijoiden lapsia. Käytännössä koulutus tarkoittaa aluksi valmistavaa peruskoulutusta, koska vasta Suomeen muuttaneet lapset eivät todennäköisesti osaa kieltä. 

Kunta järjestää oppivelvollisuusiässä oleville valmistavan koulutuksen. Kunta saa valmistavan opetuksen järjestämisestä kaksinkertaisen valtionosuuden per lapsi. 

Kun lapset oppivat suomen kielen, heidät integroidaan osaksi normaaliopetusta. Koulu on usein ainoa normaali asia lapsille, jotka muuten asuvat vastaanottokeskuksissa.

11. Miten turvapaikanhakijoita voi auttaa Suomessa?

Suomalaisten auttamishalu on kasvussa. Mikäli Suomeen tulleita ihmisiä haluaa auttaa, kannattaa ottaa ensin yhteyttä vastaanottokeskuksiin ja avustusjärjestöihin, jotka osaavat neuvoa millaista apua juuri sillä hetkellä kaivataan.

Esimerkiksi Helsingissä ihmiset ovat lahjoittaneet niin paljon vaatteita vastaanottokeskukseen, että vapaaehtoisilla on kiire lajitella niitä.

12. Mitä turvapaikanhakijat maksavat Suomelle?

Sisäministeriön laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan oleskelu vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin 15 000 euroa vuodessa.

Siihen on laskettu muun muassa henkilön saama vastaanottotuki (318 e/kk), vastaanottokeskuksen vuokrakulut ja siellä työskentelevän henkilöstön ja vaikkapa mahdollisten tulkkien palkat.

13. Paljonko Suomeen tulee turvapaikanhakijoita verrattuna muihin EU-maihin?

Suomen turvapaikkahakijamäärät ovat edelleen pienet verrattuna moniin muihin EU-maihin. Tämä johtuu osittain Suomen maantieteellisestä sijainnista ja osittain siitä, että meille ei ole vielä syntynyt esimerkiksi suuria syyrialaisyhteisöjä kuten Ruotsissa.

14. Tuleeko turvapaikanhakijamäärä tästä vielä kasvamaan?

Tulee. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Jorma Kuuluvaisen mukaan tänä vuonna Suomeen on tulossa tällä vauhdilla 30 000 ehkä jopa 40 000 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttoviraston tämän vuoden arvio on kuitenkin yhä 15000 ihmistä. Kuuluvainen tarkensi myöhemmin, että Maahanmuutoviraston "viranomaisten varautumissuunnitelmissa on nostettu esille jopa 30 000 hakijaa vuodessa, mutta se ei ole tämän vuoden arvio."

Sisäministeri Petteri Orpo on aiemmin puhunut 15 000 hakijasta nojautuen Maahanmuuttoviraston näkemykseen tilanteesta. Viime vuonna hakijoita oli vajaat 4000.

15. Miten suomalaiset suhtautuvat turvapaikanhakijoihin? 

Suomalaisten auttamishalu on järjestöjen ja vastaanottokeskusten mukaan kasvussa. Suomen Pakolaisapu -järjestöstä kerrotaan, että muun muassa yksittäiset parturikampaajat ovat ottaneet järjestöön yhteyttä ja tarjonneet apuaan.

Toisaalta sisäministeri Petteri Orpo myönsi viime viikolla, että Suomessa on huomioitava mahdolliset riskit, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun samaan aikaan kun taloustilanne on suomalaisillekin tiukka ja ilmapiiri kiristynyt. Ruotsissa useampi vastaanottokeskus on kärsinyt muun muassa tuhopolttoyrityksistä. 

(Juttua varten on haastateltu asiantuntijoita Maahanmuuttovirastosta, Sisäministeriöstä, Helsingin poliisista, Rajavartiolaitokselta, Suomen Pakolaisavusta ja Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksesta)

Juttua muokattu 28.8. kello 19.31: Lisätty kysymyksen 14. vastaukseen kappale siitä, että Maahanmuuttoviraston arvio tänä vuonna saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä on yhä 15000.