Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle esitetään, että alueella aloitetaan talouden ja toiminnan sopeuttaminen. Tavoite on vähentää kuluja kaikkiaan 42 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Yt-neuvottelut voivat johtaa enintään 500 henkilötyövuoden vähennykseen, mikä vastaa noin 2,5 prosentin sopeutusta. Sopeutustarve koskee kaikkia hyvinvointialueen toimintoja.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tuorein talousennuste tälle vuodelle on 95 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä tulee rahoituslain mukaan kattaa kolmen vuoden kuluessa. Alkuvuodesta hyväksytyssä strategian toimeenpano-ohjelmassa oletettiin, että hyvinvointialueen taloudessa on 2–3 prosentin sopeutustarve. Sen jälkeen talousennuste on heikentynyt entisestään.
– Käsillä olevat uudistukset ovat suuria ja vaikeitakin. Paljon työtä on tehty ja on myös edessä sekä palveluiden uudistamiseksi että taloustilanteen korjaamiseksi, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola tiedotteessa.
Meneillään oleva hyvinvointialueen palveluverkoston uudistus pyritään toteuttamaan niin, että pirkanmaalaisille turvataan toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut.
– Erityisen haastavaksi tilanteen tekee kansallinen henkilöstöpula ja alalla nopeasti yleistynyt vuokratyövoiman hallitsematon käyttö. Laajat muutokset sekä talouden ja toiminnan yhteensovittaminen edellyttävät myös yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämistä, Erhola sanoo.
Lue myös: Jyväskylä aloittamassa yt-neuvottelut – koskevat kaupungin koko henkilöstöä
Myös ulkoisia hankintoja tarkastellaan
Sopeutuksessa otetaan tarkasteluun sekä hyvinvointialueen oma toiminta että ulkoa hankitut palvelut, myös tytär- ja osakkuusyhtiöt. Yt-neuvotteluissa käsitellään sekä oman että vuokratun työvoiman käytön uudelleenkohdentamista ja vähentämistä.
Erityiseen tarkasteluun otetaan mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa, muut kuin lakisääteiset tehtävät ja tehtävät joihin tulee muutoksia palveluverkoston uudistuksessa ensi vuonna. Lisäksi tutkitaan, miten hallinnollisista ja työnjohdollisista tehtävistä voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön.
– Käymme henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa vähintään kuuden viikon ajan neuvotteluja eri vaihtoehdoista yhteisten toimenpiteiden löytämiseksi. Ymmärrämme, että asia herättää suurta huolta henkilöstön keskuudessa. Neuvottelujen tuloksesta päättää aikanaan aluehallitus, sanoo yhteistoimintaneuvotteluja vetävä konsernipalvelujen johtaja Juhani Sand tiedotteessa.