Pilkin SM-kisat suututtivat eläinaktivistit: Järjestäjille tulvii vihapostia – viesteissä toivotaan jopa pilkkijöiden kuolemaa

Tänä vuonna Kemissä järjestettäviin perinteisiin pilkkikalastuksen SM-kisoihin odotetaan toista tuhatta osallistujaa. Tapahtuma on saanut paitsi kalastajat liikkeelle myös eläinaktivistit varpailleen.

Somessa toivotaan kuolemaa pilkkijöille

Tapahtuman Facebook -sivuilla on kielletty eläinsuojelusta puhuminen. Tästä huolimatta kilpailun järjestäjät ovat saaneet sivulleen viestejä, joissa on toivottu jopa pilkkijöiden kuolemaa.

– Nimeltä mainitsematon järjestö on perustamassa ihan sellaisen hankkeenkin, jossa toivotaan kaiken kalastuksen kieltämistä, kertoo kilpailujohtaja Petter Nissén.

Nissén ei halua tarkentaa, mistä järjestöstä on kyse, mutta yhteydenottoja on tullut jonkin verran myös puhelimitse.

– Laitoimme kiellon tapahtuman sivuille aiemman kokemuksen perusteella. Se rupesi menemään sellaiseksi eipäs-juupas -keskusteluksi, jossa eläinaktivistit kilpailevat kalapuolen asiantuntijoiden ja professorien väittämien kanssa ja se aiheutti kinastelua ja vastakkainasettelua.

Järjestyksen valvojat ja poliisit ovat paikalla

Tapahtumaan on varauduttu normaalilla lain edellyttämällä määrällä järjestyksenvalvojia ja poliiseja.

– Ei nyt mitenkään pelätä mielenosoittajia, mutta kyllä nykypäivänä kaikki on mahdollista, että erilaisiin järjestyshäiriöihin on varauduttu, Nissen sanoo.

Kalan kyvystä tuntea kipua on erimielisyyttä

Viime aikoina on tuotu paljon esille tutkimuksia, joissa väitetään, että kalan kivun kokemus olisi erilainen kuin ihmisen ja että kala voisi kokea kivun jopa voimakkaammin kuin ihminen sen hermojärjestelmästä johtuen. Tämä on saanut eläinaktivistit varpailleen.

Suomen vapaa-ajan kalastajien järjestöpäällikkö Olli Saari suhtautuu asiaan rauhoitellen.

– Mielestäni ei käy mitenkään fysiologisesti järkeen, että kala kokisi kivun voimakkaammin kuin ihminen, enkä sellaisista tutkimusväitteistä ole kuullutkaan. Eikä kalojen elo veden alla ole mitenkään rauhanomaista. Nyt puhutaan aivan kuin kaikki, mistä kalat kokevat kauhuja, liittyisi kalastukseen, Saari huokaisee.

Saaren mukan kalat kamppailevat elämästä ja kuolemasta koko ajan keskenään ja muiden eliöiden kanssa.

– Kalastuksen yhteydessä kaloista on löydetty esimerkiksi isoja arpia siitä, että ne ovat selvinneet pedon suusta. Kaloilla on hyvä arpeutumisen kyky. Ne käyttävät myös ravinnokseen kaikenlaisia piikikkäitäkin kohteita, esimerkiksi ahvenia. Evät pörrällään olevan ahvenen suuhun laittamista voi verrata koukun aiheuttamaan pistoon, Olli Saari jatkaa.

Kalasta ja vapauta ei ole pilkkikisojen tyyli

Niin sanottu catch&release -kalastustapa eli kalasta ja vapauta ei ole ainakaan vielä rantautunut pilkkikisoihin.

Siinä kalastaja – useimmiten heittouistelukalastaja – pyydystää kalan ja päästää sen takaisin veteen. Muun muassa Jasper Pääkkönen on tuonut esiin tähän tyyliin liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi kalan nahan limapinnan vaurioituminen.

Tapaan suositellaankin kalaan tarttumista hansikkaat kädessä ja muutoinkin hellävaraista kohtelua. Catch&Release -kalastukseen on myös tarkoitukseen suunniteltuja haaveja.

– Moderneimmissa kisoissa on tyypillisempää, että heittouistelukisoissa kuvataan saalis ja sen jälkeen päästetään se takaisin veteen.

– Meillä pilkkikisoissa pitäydytään perinteisemmässä tyylissä. Kilpailija voi ottaa saaliin itselleen tai jättää sen järjestäjälle, joka sitten toimittaa kalat ihmisravinnoksi. Tärkeintä mielestämme on, että saalis tulee hyötykäyttöön. Jos tulee ihan pientä ahventa, se voi mennä eläinrehuksikin, kertoo kilpailujohtaja Petter Nissén.

– Tässä kilpailumuodossa catch&release ei ole edes mahdollista. En kuitenkaan toivoisi eri kalastustyyleihin mitään vastakkainasettelua. Kaikki kukat saavat puolestani kukkia, Nissén jatkaa.

Kemissä on hyvä kalakanta

Pilkkimisen SM-kilpailuissa saaliina on ahven ja tulosta mitataan kilomäärissä.

– Ahvenkannat Kemin merialueella ovat mahdottoman hyvät. Niitä on todella paljon ja tuo pilkkiminen tekee siihen ahvenkantaan vain pienen loven, Petter Nissen toteaa.

– Täällä voi saada jopa monta kymmentä kiloa ahvenia, jos ihan huvikseenkin pilkkii.

Olli Saari tuo esille toisenkin näkökulman.

– Jos kalakantaa harventaa, jäljelle jäävien kalojen kasvuedellytykset paranevat. Kalat käyvät koko ajan ravintokilpailua.

– Jos esimerkiksi pienimmistä yksilöistä joku osa poistuu, niin muilla isommilla lajitovereilla on niin sanotusti helpompi hengittää ja vyötärö kasvaa, Saari toteaa.

Lue vastuullisesta kalastamisesta täältä

Lisää tietoa ekologisesti kestävästä kalastuksesta