Petteri Orpo uskoo etätyön olevan "pysyvä muutos" ja ehdottaa kuntaveron jakamista asuinpaikkojen kesken

Petteri Orpo sanoo puolueen olevan valmis tarkastelemaan kuntaveron jakamista kahden paikkakunnan välillä ratkaisuna etätyöhön ja monipaikkaisuuteen.

– Jos ihminen asuu jatkossa vaikka puolet vuodesta toisella paikkakunnalla ja puolet kaupungissa, niin olisiko kuntaveroa mahdollista jakaa näiden kuntien välillä, koska hän peruspalveluita kuitenkin käyttää ja tarvitsee infraa. Me haluaisimme, että tämä selvitetään perusteellisesti, Orpo sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa. 

Lue myös: Politiikan konkaritoimittajat ennustavat kokoomukselle kylmää kyytiä kuntavaaleissa pormestaripelin takia – "Täydellinen syöttö Halla-ahon lapaan"

Hänen mukaansa on ylipäänsä syytä huolellisesti selvittää, millaisia tarpeita etätyö ja monipaikkaisuus asettavat lainsäädännön muutoksille.

– Minusta näyttää, että tämä on pysyvä muutos. Ja silloin meidän pitää arvioida, mitä me voimme tehdä tähän muutokseen vastaamiseksi ja mahdollisesti sen edistämiseksi.

– Koska tämä voi olla se, mikä muuttaa suunnan siitä, että suurin osa Suomesta on ollut vanhenevan ja harvenevan väestön ja heikkenevien palveluiden kohteena jo vuosikymmenet.

Orpon mukaan on myös selvää, että joillain paikkakunnilla tilanne rasittaa palveluita alkaen jätehuollosta ja terveyskeskuksista.

Kuntaverojen jakaminen on aiemmissa selvityksissä todettu hankalaksi toteuttaa muun muassa perustuslain näkökulmasta.

Kuntatalous huolestuttaa – "Eletään eurosumun keskellä"

Työtä, työtä, työtä ja verotuloja. Kokoomus kampanjoi kuntavaaleissa vahvasti vastuullisen talouspolitiikan ja yritysten ja työpaikkojen kautta tulevan elinvoiman teemalla.

Puheenjohtaja Orpo korostaa, että talouspuhe ja kukkaron nyörien kiristely ei ole puolueelle itseisarvo.

– Meidän perusfilosofia on se, että kaikki tärkeä ja hyvä – koulut, vanhuspalvelut, varhaiskasvatus – kustannetaan sillä, että kunnissa on elinvoimaa. Että on edellytykset yritysten menestymiselle ja investoinneille ja sitä kautta työpaikkojen ja verotulojen syntymiselle, Orpo sanoo.

Lue myös: Kansanedustajilla ärhäkkä keskustelu – onko EU-elpymispaketti ainutkertainen ja oliko vaihtoehtoja? Jussi Halla-aho: "Tämä on ihan höpöpuhetta"

Kuntien taloudesta Orpo sanoo olevansa "tosi huolissaan", sillä jos kuntatalous sakkaa, on se pois kouluista, vanhustenhoidosta ja muista tärkeistä palveluista. Vaikka Suomen talous kasvoi ennen koronakriisiä, kuntatalous oli jo kriisissä.

– Nyt eletään tämmöisen eurosumun sisällä, että kun hallitus on pumpannut valtavan määrän rahaa julkiselle sektorille ja kuntatalouteen – ylikompensoinut kuten tiedetään – niin se peittää alleen sen tosiasian, että kuntien talous on todella huonossa jamassa.

– Pitää ääneen sanoa, että tämä hetkellinen hyvä perustuu isoon rahanjakoon.

Kuntaliitto kertoi kuluneella viikolla, että valtion kertaluontoiset koronatuet ja kunnallisverojen odotettua parempi kehitys nostivat kuntien ja kuntayhtymien tuloksen viime vuonna yhteenlaskettuna 1,7 miljardia ylijäämäiseksi.

Päätöksiä tarkasteltava yrityslinssin läpi

Mistä sitten elinvoimaa syrjäseudun näivettyviin kuntiin? Kokoomus vaatii vaaliohjelmassaan, että jokaisesta Suomen kunnasta pitää tehdä yritysmyönteinen kunta.

– Yrittämisen edellytysten pitää olla kunnossa: palvelut yhdeltä luukulta joustavasti, luvat nopeasti ja jouhevasti, kunnallistekniikan rakentaminen, maankäyttö, kaavoitus, Orpo luettelee.

Jokaisessa päätöksessä tulee ottaa huomioon sen vaikutukset yrityksiin. Hankinnoissa pitää pyrkiä lainsäädännön suomissa rajoissa kilpailuttamaan niin, että pienet ja paikalliset yritykset pärjäävät, kokoomus linjaa.

Työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntien vastuulle on Orpon mukaan siirto oikeaan suuntaan.

– Kunnissa on ihmiset eli työvoima, työpaikat eli yritykset ja tietysti julkinen sektorikin, ja kunnissa on koulutus. Keskeistä on yhteistyö, se että saadaan kuntatasolla työpaikat eli yrittäjät, työvoima ja kouluttajat kohtaamaan.

Jos on lapsia, on kouluja

Kun sote-uudistus siirtää palvelut maakunnille, yhä keskeisempi osa kuntien tontista on koulutus.

Kokoomuksen tavoitteisiin kuuluu Suomen palauttaminen Pisa-vertailujen kärkeen. Puolueen mukaan laatua vaalitaan panostamalla nimenomaan perusopetukseen, jotta aikuisia on kouluissa tarpeeksi myös tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.

– Meidän tavoitteemme on enemmän koulua kouluissa. Viikkotuntien määrää voisi nostaa, joka toisi lisää valinnaisuutta ja nostaisi koulun tasoa, Orpo sanoo.

Kokoomus haluaisi myös kaksivuotisen maksuttoman esiopetuksen kaikille tasaamaan lähtökohtia koulutielle.

Lue myös: Puoluejohtajilla riittää vaihtelevasti aikaa kuntapolitiikalle – Marin, Essayah ja Henriksson ehtineet useimpiin kokouksiin

Monessa perheessä huolehditaan tälläkin hetkellä pienen lähikoulun tulevaisuutta. Kokoomus ei innostu ajatuksesta, että valtio tukisi kouluverkon säilymistä.

–  Meidän tavoitteena on kuntapolitiikassa, että kunta pystyy seisomaan omilla jaloillaan. Meidän ajattelumme ei lähde tukipolitiikasta, Orpo sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena pitää olla, että pieni lapsi voisi käydä koulua mahdollisimman lähellä kotiaan.

– Taas palataan elinvoimaan: jos ei ole yritystoimintaa ja työpaikkoja, niin ei silloin ole myöskään lapsia ja lapsiperheitä. Jos on elämisen edellytyksiä perheille, syntyy myös lapsia, ja lapset ovat edellytys sille, että kouluverkkoa voidaan pitää yllä, Orpo sanoo.

"Ei itseään voi määritellä muita katsomalla"

Kuntavaaleja käydään poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa kampanjointi sosiaalisessa mediassa on keskeisessä roolissa. Orpon mukaan virtuaaliset vaalitilaisuudet ovat vetäneet mukavasti väkeä ja hänellä on luottoa siihen, että kokoomus pärjää some-kampanjoinnissa.

– Enkä halua, että lähdemme aggressiiviseen, vastakkainasettelua kasvattavaan kampanjointiin. Vaan maltillisesti, sivistyneesti, vahvasti omaa vaihtoehtoa luoden, se on se meidän johtotähti.

Kokoomus on ollut tyytymätön oikeusministeriön otteisiin koronaoloissa äänestämisen käytännön järjestelyjen suhteen. Orpo arvioi, että kukaan ei vielä tarkalleen tiedä tilannetta huhtikuussa ja keskeinen kysymys on, miten rokotukset etenevät.

Kolmissa edellisissä kuntavaaleissa eniten ääniä keränneellä kokoomuksella on torjuttavaa moneen suuntaan erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa se kamppailee osin samoista äänestäjistä niin vihreiden kuin perussuomalaistenkin kanssa.

Orpo sanoo, että puolue on jo siirtynyt eteenpäin tästä pohdinnasta ja keskittynyt kirkastamaan omaa sanomaansa

– Ei itseään voi määritellä muita katsomalla.

Lue myös: "Sanna Marin osaa nyt jotain, mitä muut eivät osaa" – Pöllöraati puntaroi kuntavaaliasetelmia ja Kirsi Pihan pormestariehdokkuutta: "Hän jalomielisesti suostui"