Petri Honkonen erosi Suomi-Venäjä-seuran johdosta ministerinpestinsä alettua – seura sai lähes puolet kaikista ystävyysseurojen tuista

Honkonen toimi Suomi–Venäjä -seuran puheenjohtajana toissavuoden syyskuusta lähtien. Nyt ministerintehtävänsä alettua hän ilmoittaa luopuneensa luottamustehtävistään yhdistyksissä.

– Kun tulee ministerin tehtävään, niin silloin luovutaan eri järjestötehtävien puheenjohtajuuksista. Itselläni on ollut kolme sellaista ja olen kaikista niistä luopunut. 

Hän sanoo, ettei eroaminen Suomi–Venäjä-seuran johdosta liity suoraan Ukrainan sotaan. 

– Totta kai tilanne Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kannalta on hyvin vaikea. Suomi–Venäjä-seurassa on kyse Suomen ja Venäjän kansalaisten välisestä yhteistyöstä kulttuurin puitteissa, mutta kyllä sekin hankalaa tällaisena aikana on. Ei sitä voi kiistää.

Yli 800 000 euroa avustusta – nyt rahoitusta arvioidaan uudelleen

Suomi–Venäjä-seura sai tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriöltä  825 900 euroa yleisavustusta toimintaansa varten. Se on ylivoimaisesti eniten ystävyysseuroista. Toiseksi eniten tukea sai Suomen ja Viron välisiä kulttuurisuhteita vaaliva Tuglas-seura, jonka avustus oli 265 000 euroa. Kolmanneksi suurimman tuen sai Suomi–Unkari-seura, joka sai 142 000 euroa ja neljänneksi suurimman Suomen Amerikka-yhdistysten liitto, jolle myönnettiin 140 000 euroa. Mitkään muut ystävyysseurat eivät saaneet yli sataa tuhatta euroa.

Avustussummat on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilla.

Lue myös: Antti Kurvinen aloittaa maa- ja metsätalousministerinä – uusi tiede- ja kulttuuriministeri on Petri Honkonen

Kaikkiaan ystävyysseuroille jaettiin tälle vuodelle yhteensä 1 887 000 euroa. Suomi–Venäjä-seura sai siis lähes puolet kaikista ystävyysseuroille jaetuista yleisavustuksista. 

– Kaikki ystävyysseurat saavat tukea samoilla kriteereillä ja päätökset tehdään virkamiesvalmistelussa. Se perustuu toiminnan laajuuteen ja vaikuttavuuteen. 

Honkosen mukaan Suomi-Venäjä -seuran rahoitusta arvioidaan parhaillaan uudelleen opetus- ja kulttuuriministeriössä.

"Olennaista on se, miten autetaan kulttuurialaa"

Honkonen haluaa, että kulttuuriala toipuisi nopeasti koronan aiheuttamasta ahdingosta. 

– Toivon näköalojen luominen kulttuurialalle on keskeinen tavoitteeni. Haluan työskennellä sen parissa, että tapahtuma-ala kohdattaisiin paremmin nyt koronan jälkeen meillä valtionhallinnossakin Honkonen sanoo. 

Hän ei kuitenkaan ota kantaa luonnokseen uudesta tartuntatautilaista, jossa annetaan edelleen Aluehallintovirastoille mahdollisuus sulkea kulttuuritapahtumia, jos tartuntatautitilanne sitä vaatii.

Lue myös: Koronavilkku unholaan: Tartuntatautilakiin muutoksia – useista säännöksistä on tarkoitus luopua

– Olennaista on se, että miten autetaan ja tuetaan kulttuurialaa, jos pandemia tulee uudelleen. 

Hän sanoo ymmärtävänsä aiempia koronarajoituksia. 

– Meillä ei ole juurkaan nähty konkursseja. Ala on sillä tavalla autettu pahimman yli, vaikka tottakai toimijat haluaisivat, että pääsylipputuloilla eletään eikä valtion koronatuella.

Lue myös: Suomen yrittäjät ja Matkailu- ja ravintola-ala vaativat muutoksia tartuntatautilakiin: "Tiloja ei pidä sulkea varmuuden vuoksi"