Perusta kasvimaa parvekkeelle – näillä vinkeillä onnistut

Parvekeviljelijä aloittaa kylvön sisätiloista alkukeväällä. Siemenet idätetään pienissä idätyskipoissa ja siirretään myöhemmin isompiin ruukkuihin.

Lämpötilan kohotessa ulkosalla, kasvit karaistaan ennen kokonaan ulos siirtämistä. Jos kasvit viedään suoraan kylmään, saattavat ne paleltua. Suorassa auringon paisteessa kasvit voivat palaa, jos ne eivät ole siihen tottuneet.

Vinkki: Mullaksi kannattaa valita kylvömulta eli kaktusmulta – eikä kukkamulta. Kukkamullassa on liikaa ravinteita itäville siemenille. 

Karaistuminen käy näin: kasvit siirretään joka päivä puoleksi tunniksi varjoisaan paikkaan totuttelemaan tuuleen ja viileään säähän. Ulkoilua pidennetään joka päivä, kunnes kasvit ovat tottuneet ulkoilmaan.

Pullasuti avuksi pölytykseen

Nyrkkisääntö on, että sato on sitä isompi, mitä isommassa ruukussa kasvi saa kasvaa. Usein valitaan liian pieniä ruukkuja, joissa kasvit eivät viihdykään.

Lannoitteita ja ravinteita annetaan vasta 2-3 viikon jälkeen isompaan ruukkuun istuttamisesta – sitä ennen kasvit eivät niitä tarvitse.

Joka kastelukerralla on hyvä käyttää laimeasti ravinteikasta vettä. Kasvit kestävät ravinteiden ansiosta paremmin kuumuutta ja niiden stressinsietokyky paranee.

Vinkki: Länsi- ja itäparvekkeet sopivat parhaiten viljelyyn. Eteläparvekkeelle olisi hyvä saada lisävarjoa. Varjoisella pohjoisparvekkeella viljely on haastavampaa.

Jos on todella kuuma, lannoitevettä annetaan kerran päivässä ja lisäksi kastellaan tarpeen vaatiessa puhtaalla vedelle. Veden tulee olla haaleaa, ei missään nimessä kylmää.

Lasitetulla parvekkeella kasvien pölytys tehdään itse. Pölytys onnistuu pullasudilla. Jos parveketta ei ole lasitettu, valitse parvekkeella muutama kirkkaankeltainen kukka, jotka houkuttelevat mehiläisiä. Mehiläiset hoitavat tällöin pölytyksen.

Lähde: Helsingin Messukeskuksen Kevätmessuilla luennoinut Plantagenin edustaja Katriina Peltomaa