Perussuomalaisten eurovaalivideolla maalataan dystooppisia kuvia puukiukaan lämmityskiellosta – puolueella on selkeä ylivoima sosiaalisessa mediassa, tutkija kertoo miksi

Kun sosiaalisen median eurovaalivideoista puhutaan, puoluetoimistoissa on joko vaaliväsymystä ilmassa tai samojen materiaalien ajatellaan kantavan kaksien vaalien yli. Puolueiden Youtube-tileillä eurovaalit näkyvät vaatimattomasti ja Facebookia varten tehtaillut videot ovat teksti- ja kuvapainotteisia.

Kokoomuksen Youtube-tililtä löytyy alle 20 sekunnin eurovaalivideo, jolla ihmiset huutavat kaduilla, kirjastossa ja kaupan käytävällä. Lopussa katsojia kehotetaan ”käyttämään ääntään.”

Sdp:n Youtube-tililtä löytyy kuvavideo, jossa esitellään eurovaaliehdokkaat kasvokuvin, nimin ja äänestysnumeroin. Rkp:n kanavalla ehdokkaat kertovat muutamin lausein omat vaaliteemansa. Muiden puolueiden Youtube-tileiltä ei tuoreita eurovaalivideoita löydy.

Facebookista löytyy esimerkiksi keskustan eurovaaliehdokkaiden lyhyitä videoita, SDP:n EU-myyttivideo käyriä kurkkuja koskeneesta direktiivistä ja vihreiden videot, joissa näytetään kuvitteellisen kansalaisen käymiä Whatsapp-keskusteluja puolueen kärkiehdokkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat nopeasti ja pikkubudjetilla tehdyiltä.

Perussuomalaiset julkaisi "poliittisen minielokuvan"

Perussuomalaiset on jatkanut eduskuntavaaleista tutulla linjalla ja julkaissut Facebookissa ja Youtubessa liki viisiminuuttisen eurovaalivideon, jota videon saatesanoissa kuvaillaan ”poliittiseksi minielokuvaksi.”  

Dystooppinen, rikos- ja kauhuelokuvista kerronnan muotoja lainaava video maalaa uhkakuvia, joita Suomi osana Euroopan unionia perussuomalaisten mielestä kohtaa. Kansalainen ei saa enää edes puusaunaa lämmittää ilman, että liittovaltion poliisit saapuvat pidättämään EU-direktiivien rikkomisesta.

Vaalivideo on dramaturgisesti tyylitelty kokonaisuus, johon on helppo reagoida ja kommentoida. Käsikirjoituksella on siihen pyrittykin. Mutta miksi? Kysyimme asiasta poliittisen viestinnän tutkijalta.

Some palkitsee negatiivisia tunteita herättävät sisällöt

Algoritmista julkisuutta ja poliittisen viestinnän aiheuttamia tunteita sosiaalisessa mediassa tutkiva Aleksi Knuutila arvioi perussuomalaisten vaalivideon jatkavan puolueen tuttua linjaa, joka poikkeaa muiden puolueiden vaaliviestinnästä.

Kun muut puolueet luottavat myönteiseen viestiin ja valoisaan tulevaisuuteen, johon päästään suomalaisella sisulla, perussuomalaiset viestivät ulkopuolelta tulevien uhkakuvien kautta. Perussuomalaiset panostaa videoihin, jotka on tarkoitettu sosiaalisessa mediassa jaettaviksi ennemmin kuin televisiomainoksiksi.

Viestintästrategia sopii yhteen sosiaalisen median toimintalogiikan kanssa, mikä käy ilmi Knuutilan työstämän Vaalivahti-hankkeen tuloksista. Uhkakuvat ruokkivat suuttumusta ja pelkoa, jotka suorastaan kannustavat sosiaalisen median käyttäjiä reagoimaan.

Sosiaalisen median algoritmit puolestaan saavat lisää vettä myllyynsä voimakkaista reaktioista, jotka lisäävät perussuomalaisten saamaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Facebookista kerätystä aineistosta Vaalivahti-hankkeen tutkimusryhmä teki havainnon, että erityisesti perussuomalaisten ja vasemmistoliiton viestit aiheuttavat vihaisuutta. Perussuomalaisten viestit aiheuttavat eniten keskustelua ja niitä jaetaan ylivoimaisesti enemmän kuin muiden puolueiden viestejä.

Julkaisemassaan tekstissä Knuutila puhuukin sosiaalisesta mediasta närkästyksen koneena, joka palkitsee provosoivat, negatiivisia tunteita herättävät sisällöt. Nykyisessä sosiaalisen median ympäristössä tästä hyötyvät oikeistopopulistit, joista Knuutila käyttää termiä uusoikeistolaiset.

Huumorin avulla voi viestiä kahdelle yleisölle

Knuutilan mukaan synkkäsävyisestä vaalivideosta löytyy yllättävä elementti: huumori, jonka avulla videoon voi upottaa kahdenlaista sanomaa.

Huumorin avulla videossa voidaan nostaa esiin aiheita, kuten suurmoskeija tai heterosuhteiden kieltäminen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Puolueen kannattajat ymmärtävät vuorosanoihin piilotetut huolenaiheet.

– Toisaalta huumorikehys mahdollistaa sen, että oman kannattajakunnan ulkopuolisille perussuomalaiset pystyvät perustelemaan, että tätä ei oltu tarkoitettu mitenkään vakavana viestinä, Knuutila sanoo. 

Sanomaan liittyy usein myös provokaatiota, jonka on tarkoitus paljastaa kriitikoiden huumorintajuttomuus.

Knuutila rinnastaa videon internetin syövereistä tuttuun, niin kutsuttuun Poen lakiin, jonka mukaan keskustelupalstalle kirjoitettu viesti on onnistunut silloin, kun kukaan ei ole täysin varma, onko se tosissaan vai kieli poskessa kirjoitettu.

Knuutila muistuttaa, että aiemmin perussuomalaisten mainoksissa on ollut sarjakuvamaailmaan liittyviä viittauksia.

– Perussuomalaiset ikään kuin omaksuvat tällaisia fiktioon ja draamaan liittyviä kehyksiä populaarikulttuurin puolelta. Se myös osaltaan viestii sitä, että heidän toimintansa on lähellä kansan syvien rivien makuja.